Tiihosen kahvilan ovet käyvät tiuhaan. Sisäänastujat vilkuilevat oikealle ja vasemmalle yrittäen etsiä päivänsankaria, joka on kutsunut heidät kahville. Kansanedustaja Vilhelm Junnila (ps.) saapuu täsmällisesti kolmelta ja kehottaa ihmisiä hakemaan kahvia.
Vaalitilaisuuksissa eri puolilla Varsinais-Suomea kiertävä Junnila päätti järjestää Laitilaan rennomman kahvitilaisuuden 41-vuotispäivänsä kunniaksi.
– Olen käynyt täällä aina joulun lähellä ja juhannuksen aikoihin. Ajattelin, että syntymäpäivä voisi olla samantyyppinen päivä myös, Junnila kertoo.
Naantalissa asuvalla Junnilalla on juuret Laitilassa. Hänen isänsä on syntynyt Laitilassa, ja isänäiti Helvi Junnila on omaa sukuaan Simula. Myös Junnilan isänisä on Laitilasta.
– Ja Helvin isä on Samuli Simula, joka oli laitilalainen Maalaisliiton kansanedustaja aikoinaan.
Kahvilaan saapui myös yksi Junnilan sukulaisista. Leena Rantanen toi Junnilalle syntymäpäivän kunniaksi ruusun ja näytti vanhaa valokuvaa, joka vahvisti kaksikon olevan sukua toisilleen.
Junnila kertoo olevansa huolissaan sekä kansalaisten ostovoiman heikkenemisestä inflaation puristuksessa että valtion voimakkaasta velkaantumisesta.
Junnila arvostelee sitä, että kuluvalla hallituskaudella ongelmia on ratkottu pääasiassa rahalla. Tosin hän myöntää, että ratkottavien ongelmien joukossa ovat olleet myös koronapandemia ja Venäjän aloittama hyökkäyssota.
– Ongelmia on lähestytty lähes yksinomaan rahalla. Ja yksinomaan harkinnanvaraiset hallituksen toimet ovat luokkaa yhdeksän miljardia euroa.
Junnila kertoo, että tämä on johtanut korkokulujen voimakkaaseen kasvuun.
Talousasioiden lisäksi Junnilan tapaamia ihmisiä ovat mietityttäneet sosiaali- ja terveysasiat, maatalouden kannattavuus tulevaisuudessa sekä teiden kunto.
– Eläkeläisiä on huolestuttanut lisäksi se, että tällä hetkellä indeksikorotukset ovat vain kerran vuodessa. Tarkistuksia pitäisi tehdä useammin, jotta he pysyisivät kulukehityksessä mukana.
Liikenneasiat ja erityisesti tiehankkeet nousivat vahvasti esille Tiihosella. Paikalle kerääntyneet ihmiset olivat huolissaan erityisesti Laitilan eritasoliittymän toteutumisesta.
Eräs paikalle tullut halusi tietää, monentenako Laitilan eritasoliittymä -hanke on maakunnan liikennehankkeiden listalla. Junnila arveli sen olevan neljäs.
Hänen mukaansa ensimmäisenä toteutetaan E18-tien parannushanke Raisiossa. Myös Saaristomeren hanke ja Tunnin juna menevät Laitilan eritasoristeys -hankkeen edelle.
– Pidän todennäköisenä, että eletään vuotta 2026 ennen kuin risteyshanke liikahtaa eteenpäin.
Yksi kysymys koski eläkeläisten työskentelymahdollisuuksia. Kysyjän mukaan kansaneläkkeellä olevan pitää tienata paljon ennen kuin työnteko on kannattavaa. Hän tiedusteli olisiko järjestelmää mahdollista muuttaa siten, etteivät tienestit vähentäisi kansaneläkettä niin voimakkaasti kuin nyt.
– Kannustinloukkuja on vähän joka puolella järjestelmää. Ongelma on, että kun näitä lähdetään muuttamaan, niin se vie vähintään 2,5 vuotta lainvalmistelussa. Nämä aloitetaan liian myöhään, ja kun hallituskausi päättyy, ne raukeavat.
Junnilan mukaan asian korjaamiseen on ollut halukkuutta niin vasemmalla kuin oikeallakin olevilta puolueilta.
– Muistelen, että noin 16 prosenttia eläkeläisistä haluaisi tehdä töitä. Osa osittain ja osa jopa kokopäiväisesti. Kannustinloukut ja kohonnut verotus eivät kuitenkaan välttämättä tee työnteosta järkevää.