Ilmassa on jo pähkinäpensaan ja lepän siitepölyä

0
Pähkinäpensaan hedekukat muodostavat noin 5 senttimetriä pitkän norkon. Laitilassa pähkinäpensas kukkii jo näyttävästi.

Lumisista maisemista huolimatta kevät on edennyt siten, että siitepölyallergikot voivat saada oireita, sillä Suomeen on jo kulkeutunut sekä lepän että pähkinäpensaan siitepölyä. Kaukokulkeutumat tuovat meille siitepölyä lähinnä Virosta ja muista Baltian maista.

Norkko.fi-palvelusta löytyvän siitepölytiedotteen mukaan siitepölyn kaukokulkeumat ovat mahdollisia tämän viikon aikana maan etelä- ja keskiosissa.

Lisäksi lounaisessa Suomessa sekä Uudellamalla on paikoin jo alkanut tai alkamassa pähkinäpensaan kukinta. Ainakin Laitilassa pähkinäpensas jo kukkii.

SIITEPÖLYKAUSI on pidentynyt ilmaston lämpenemisen vuoksi. Lisäksi lehtipuiden määrä on lisääntynyt, minkä johdosta kokonaissiitepölymäärä on kasvanut.

Siitepölykausi alkaa, kun lämpötila lämpenee. Vaikka Suomessa olisi vielä kylmää, vovat eteläiset ilmavirrat tuoda Etelä-Suomeen siitepölyä jo tammi–helmikuussa niin paljon, että se aiheuttaa allergikoille oireita.

SUOMALAISISTA noin joka viidennellä on siitepölyallergia. Oireet voivat olla hyvin moninaisia ja eriasteisia. Osa pärjää ilman lääkkeitä, toisilla lääkkeetkään eivät poista kaikkia oireita.

Oireina voi olla esimerkiksi silmien kutinaa, yskää, hengenahdistusta, nuhaa tai väsymystä.

Kevätkesällä oireita aiheuttavat lehtipuut, keskikesällä heinäkasvit ja loppukesällä pujo.

MONILLA siitepölyallergikoilla on ristireaktioita ruoka-aineiden kanssa.

Niinpä vaikkapa koivulle allerginen saa oireita kypsentämättömistä juureksista ja hedelmistä, tyypillisesti esimerkiksi herneestä, omenasta tai vaikkapa porkkanasta. Myös esimerkiksi raaka peruna voi aiheuttaa allergiaa, jolloin perunoiden kuoriminen voi saada kädet kutiamaan.

Tyypillistä on, että oireita saa, jos syö kokonaista raakaa hedelmää tai juuresta, mutta voi syödä silti vaikkapa sitä raasteena, kypsennettynä tai jääkaappikylmänä.

Tämä johtuu siitä, että näiden ruoka-aineiden proteiinien rakenne muuttuu, kun niitä kuumentaa, raastaa tai säilyttää kylmässä. Allergisen elimistössä olevat vasta-aineet eivät tunnista muuttuneita proteiinirakenteita, jollon oireet voivat olla hyvin lieviä tai niitä ei ole ollenkaan.

Lähde: allergia.fi

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän