Entisten tilojen lisäksi jääurheilijoiden käytössä on nyt kaksi pukukoppia, kaksi suihkutilaa, neljä vessaa, lyhyt juoksu- ja lämmittelysuora, lämmittelyhuone, neuvotteluhuone, luistinten teroitustila, siistijän tila ja kaksi kiekko- ja ringettevarusteiden säilytyshuonetta.
Remontin yhteydessä parkkialuetta laajennettiin hallin toiselle puolelle, mistä pääsee suoraan uusiin tiloihin. Lisäksi jäähallin parkkialueen valaistusta parannettiin asentamalla alueelle ulkovalaisintolpat.
Jääkukko Oy:n toimitusjohtaja Kari Huunonen on remonttiin ja työn laatuun tyytyväinen.
– Uudet tilat helpottavat myös vanhan puolen käyttöä, hän sanoo.
Varustehuoneet ovat B-ringeten ja jääkiekon edustusjoukkueen käytössä. Uuden laajennusosan yläkerta rakennettiin niin, että tulevaisuudessa uusia tiloja voidaan rakentaa toiseen kerrokseen.
Yleisesti nousseet rakennuskustannukset pakottivat kaupungin tytäryhtiö Jääkukon karsimaan alkuperäisiä suunnitelmiaan. Esimerkiksi jääkoneelle rakennetusta omasta tilasta luovuttiin. Lisäksi uusi parkkialue hallin toisella puolella on sora- eikä asfalttipintainen. Alkuperäinen budjetti ylittyi rakennuspuolen kustannuksissa 17 000 eurolla ja sähkötöissä 9200 eurolla.
– Pelkäsimme, että kustannusnousua on enemmänkin.
Laajennuksen Jääkukko rahoitti kaupungin takaamalla lainarahalla. Huunosta kuitenkin nyrppii joidenkin esiin nostama näkemys, että kaupunki maksaisi remontin.
– Kyllä me tulorahoituksella pystymme tämän lainan hoitamaan.
Jääkukko otti 800 000 euron lainan 15 vuodeksi. Ensimmäiset viisi vuotta korko on kiinteä 2,39 prosenttia. Kaksi ensimmäistä vuotta on maksuvapaata, jonka jälkeen yhtiön on maksettava lainaa takaisin korkojen lisäksi 60 000 euroa vuodessa.
Kaupunki käsitteli lainan takaamista moneen otteeseen. Hitaus päätöksenteossa näkyyJääkukolla menoissa. Jos lainantakaus olisi saatu kerralla päätettyä, niin Jääkukko olisi saanut koron noin kaksi prosenttiyksikköä nykyistä sopimusta halvemmalla.
– Tämä tarkoittaa, että ensimmäisenä lainanlyhennysvuotena maksamme 16 000 euroa enemmän, Huunonen sanoo.
Toisaalta hän on tyytyväinen, että rakennustöihin ryhdyttiin viime vuoden puolella.
– Nyt olisi ihan mahdotonta, hän viittaa nousseisiin rakennuskuluihin sekä korkoihin.
Rahat on nyt käytetty.
– Vielä lämmittelytilaan pitäisi saada kuntopyöriä ja pukukoppeihin äänentoistolaitteet, Huunonen kertoo.
Kari Huunoselle jäähalli on tuttu ympäristö. Hän työskenteli Laitilan kaupungilla liikunta-alueiden vastaavana, kunnes vuonna 2019 jäi eläkkeelle. Silloin mietittiin Jääkukon toimintamalli uusiksi. 2020 Jääkukko Oy erotettiin kaupungin organisaatiosta, ja eläkkeelle jääneestä Huunosesta tuli Jääkukon toimitusjohtaja. Hän saa työstään pienen korvauksen.
– Joskus tuntuu, että tämä on kokopäiväistä työtä, muun muassa jäävuorojen myynnistä, laskutuksesta ja tilinpäätöksestä vastaava Huunonen sanoo.
Suuria investointeja jäähallissa ei ole nähtävissä. Tosin joka neljäs vuosi tehtävä kylmälaitetarkastus on tulossa ensi kesänä.
– Se on iso prosessi, otetaan ammoniakit pois ja tarkistetaan, onko syöpymiä.
Jäähallissa on jää vielä kuukauden ajan. Kesän jälkeen jäälle pääsee jälleen elokuun puolivälissä.
