Laitilalaislähtöinen Markus Rantanen on julkaissut uuden nuottikirjan Etteivät laulut meiltä unohtuisi . Siihen on tallennettu Vakka-Suomessa 1900-luvun alussa laulettuja lauluja.
Kansanmusiikkia opiskellut Rantanen on esittänyt erilaisissa kokoonpanoissa vanhaa musiikkia ja siihen liittyviä tansseja muun muassa päiväkotiryhmille ja koululaisille. Monella kiertueella hänen parinaan kansanmusiikkia on tehnyt tunnetuksi laitilalaislähtöinen Marko Laihinen.
Miesten työ on arvokasta, sillä he ovat nostaneet esiin vakkasuomalaista musiikkiperinnettä, jota on pidetty hyvin vaatimattomana. Laulaminen on kuitenkin ollut osa ihmisten elämää Vakka-Suomessakin. Monesti laulu on siivittänyt yksitoikkoisia arjen askareita. Myös uskontoa on harjoitettu laulamalla.
Rantanen on aiemmin ollut mukana julkaisemassa myös Lauluttoman lännen lauluja ja Prenttelin Hessu -kirjoja. Nyt kun nuotteja on runsaasti taltioituna kansien väliin, soisi vakkasuomalaisen kansanmusiikin soivan paikallisten kuorojen, pelimannien ja bändien ohjelmistossa. Ja mikä tärkeintä, myös ihan tavallisten ihmisten laulamana.
Kansanlaulujen tekijänoikeuksien haltijoita ei tunneta. Laulut ja melodiat ovat eläneet ajan ja laulajien mukana.
Niitä voi siis hyvällä omalla tunnolla muokata, keksiä lisää ja laulaa omalla tavallaan. Säkeistöjen järjestyksellä tai tarinan loogisuudella ei ole niin väliä.
“Kaipuu laulamiseen näkyy niin karaoken kuin yhteislaulutilaisuuksien suosiossa.”
Muusikko, pedagogi ja tutkija Heikki Laitinen on tehnyt työuransa kansanmusiikin parissa. Hänen mukaansa sadassa vuodessa jokainen ihminen on luopunut lauluoikeudestaan ja ryhtynyt kuuntelijaksi.
Se on valitettavaa. Lauleskelun taidon osaavat vielä pikkulapset ilman pelkoa häpeästä. Kaipuu laulamiseen näkyy niin karaoken kuin yhteislaulutilaisuuksien suosiossa.
Iida Kauppi
iida.kauppi@laitilansanomat.fi