Laitilassa kahvipöydän ääressä istuu ryhmä Kuusisto Groupin Kuusistoja, isä Pekka ja poika Henrik sekä isä Juha ja tytär Sonja.
Veljeksistä Pekka on hallituksen puheenjohtaja ja Juha toimitusjohtaja. Henrik vastaa tuotannosta ja Sonja viennistä.
Yrityksessä sukupolvenvaihdos on hyvässä mallissa.
– Aika luontevasti tämä on mennyt, Sonja kommentoi.
Kuusistojen tavoite yrityksen suhteen on selvä: kasvua haetaan.
– Ei sitä tähänkään voi jäädä, Henrik sanoo.
Painekyllästettyjä lautoja, lankkuja ja pylväitä päätuotteenaan valmistava Kuusisto Group on kasvanut omaa tuotantoaan lisäämällä sekä ostamalla yrityksiä.
– Ostamme tukkeja metsänomistajilta ja sahaamme, höyläämme sekä kyllästämme ne, Juha Kuusisto kertoo.
Tilauskanta näyttää hyvältä. Korona lisäsi kotinikkareiden innostusta ja vienti on kasvanut.
– Tällä hetkellä vientiä on lähinnä Eurooppaan, Aasiaan ja Lähi-Itään. Pyöreät pylväät ovat suurin vientituote, Sonja kertoo.
Konserniin kuuluu myös Lännen Painepuu, joka valmistaa painekyllästettyä puutavaraa Porissa ja Parkanossa. Yrityksen tuorein hankinta on Jalasjärvellä sijaitseva Listatalo, jossa tehdään listoja ja paneeleja.
Sonjan ja Henrikin isänisänisä, Juho Kuusisto, aloitti toiminnan kirveellä veistetyillä parruilla. Parrut ovat yhä valikoimassa, mutta käsin veisto on muisto vain.
– Siitä lähdetään, että kone tekee työn. Fyysisen työn tekijöitä ei enää oikeastaan ole, Juha kertoo.
Laitilassa sijaitsee Suomen ainut täysin automatisoitu painekyllästämö. Sen jatkoksi on rakenteilla, maan ensimmäinen tämäkin, painekyllästyslaitos, jossa perinteiseen tapaan kyllästettyyn puutavaraan imeytetään pellavaöljyä.
Pellavaöljykäsittely mahdollistaa sen, että perinteisen ruskean ja harmaan lisäksi kyllästettyä puuta saadaan eri väreissä. Ensimmäisenä pellavaöljykyllästämöltä tulee harmaata puutavaraa, ja myöhemmin vuorossa on musta.
– Tarkoitus on saada kestävä väri puuhun, johon tulee myös öljypinnoite, Pekka selittää.
Puuhun imeytetty pellavaöljy vähentää sään armoilla olevan puun halkeilua. Terassin rakentajaa pellavaöljykäsitelty kestopuu kiinnostaa, koska terassilautoja ei tarvitse jatkossa öljytä.
Laitilassa konsernin 25 hehtaarin alueelle on levittäytynyt kyllästämön lisäksi kaksi sahaa, höyläämö, varastointitiloja ja kaksi voimalaitosta. Niissä poltetaan sahalta ja höyläämöltä jätteeksi jäänyttä purua, kuorta ja lastuja. Lämpöenergia myydään laitilalaiselle kaukolämpöyhtiölle.
Yksi asia Kuusistoja kuitenkin jurppii, nimittäin Kasitien kunto ja Laitilan risteysjärjestelyt.
– Tie pitäisi nelikaistaistaa vähintään Turusta Poriin saakka, Juha Kuusisto sanoo.
Juha ja Pekka Kuusiston mielestä on käsittämätöntä, että maan vilkkaimpiin kuuluvia satamia yhdistävää pääväylää ei pidetä nykyistä paremmassa kunnossa.
Laitilan risteysalue on odottanut parannuksia jo vuosikymmenien ajan.
– Rampeilta rekat pääsisivät paremmin Kasitielle. Nyt ne toppaa liikennettä, Pekka Kuusisto harmittelee.
Hyvä maine kantaa työmarkkinoilla
Kuusisto Group -konsernissa on yhteensä vajaa sata työntekijää. Näistä noin puolet työskentelee Laitilassa.
– Viimeisen vuoden aikana olemme rekrytoineet aika paljonkin, noin 15 henkilöä, Juha sanoo.
Tällä hetkellä avoimia työpaikkoja ei ole.
– Meillä on perinteisesti henkilökunnan vaihtuvuus ollut pientä ja hakijoita ollut hyvin.
Juha ja Pekka kertovat Kuusisto Groupin olevan haluttu työnantaja.
– Paljon puhutaan vastuullisesta työnantajasta. Se tulee tekojen kautta, Pekka sanoo.
Näitä tekoja on esimerkiksi se, että lomautuksista on pidättäydytty.
– Siitä olemme pitäneet kiinni, että jos töihin on otettu, niin töitä on ollut, Juha kertoo.
Pääosa yrityksen työntekijöistä on prosessityöntekijöitä.
– Koulutamme työntekijät itse. Tietokoneosaamista täytyy olla, sillä kaikki käyttävät prosessikoneita.
“Harvennuksista on pikemminkin vajetta”
Metsäkeskustelu on viime vuosina käynyt kuumana. Viimeisimmät uutiset ovat koskeneet metsien kasvun hidastumista, metsänhakkuiden määrää, laatua ja hiilinielun kokoa.
Kuusisto Group käyttää tuotannossaan vain kotimaista, usein lounaissuomalaista mäntyä. Pekka ja Juha Kuusisto tietävät, että metsä herättää suomalaisissa tunteita. Kuusistojen mukaan kritiikki ei ole suoraan kohdistunut heihin.
– Käytämme tuotantoomme pikkutukkeja, mitä saadaan harvennushakkuista. Keskustelu on paljolti koskenut vanhoja metsiä, Pekka sanoo.
Pikkutukilla tarkoitetaan yli 10 sentin, mutta alle 23 sentin läpimittaista puuta.
Kuusistot näkevät työssään, että metsänomistajuus on pirstaloitunut. Perintömetsät saattavat olla usean henkilön omistuksessa tai sitten metsää on peritty pieni pläntti, jonka tarkkaa sijaintia omistaja ei välttämättä edes tiedä. Niin sanotut etämetsänomistajat saattavat jättää metsäänsä hoitamatta.
– Harvennuksista on pikemminkin vajetta Lounais-Suomessa, Pekka sanoo.