Väyläviraston luonnosvaiheessa olevan investointiohjelman mukaan Laitilan Kodjalan ja Uudenkaupungin Kalannin välille jo vuosia toivottu kevyenliikenteenväylä voitaisiin toteuttaa ohjelmakaudella 2023–2026. Hanke on nostettu luonnosohjelmaan, mutta määrärahapäätöstä sen toteuttamisesta ei ole vielä tehty eikä hankkeen toteuttaminen siten ole vielä saanut sinettiä. Väyläviraston investointiehdotukset ovat olleet lausuntokierroksella.
Kodjala–Kalanti-välille rakennettavalla kevyenliikenteenväylällä on pituutta reilun 7 kilometrin verran.
Laitilan ja Uudenkaupungin väliltä puuttuu kevyenliikenteenväylä vain Kodjalan ja Kalannin väliltä. Kummassakin kaupungissa on korostettu puuttuvan pätkän rakentamisen tärkeyttä, mutta esimerkiksi Laitila ei ole ollut halukas maksamaan hankkeesta niin suurta kuntaosuutta kuin Ely-keskus on esittänyt. Laitila katsoo, että Ely-keskuksen pitäisi ottaa hankkeen kustannuksista isompi osuus ja on perustellut kantaansa sillä, että tien turvallisuus heikkeni olennaisella tavalla, kun tiehen tehtiin tärinäraidat ja pyöräilijöiden käyttöön varattu piennaralue kapeni.
Hankkeen kustannusarvioksi on esillä olleissa suunnitelmissa esitetty noin 5 miljoonaa euroa.
VÄYLÄVIRASTO on parhaillaan päivittämässä luonnosvaiheessa olevaa vuosien 2024–2031 investointiohjelmaansa, joka koskee tulevien vuosien väylähankkeita. Kunnilla on ollut mahdollisuus antaa lausunto Väyläviraston ohjelmaluonnoksesta helmikuun loppuun mennessä. Lausunnonantajat vastaavat ennalta annettuihin kysymyksiin.
Laitila on tyytyväinen siihen, että Kodjala–Kalanti-kevyenliikenteen hanke on mukana ohjelmassa. Laitilan lausunnosta käy kuitenkin selkeästi ilmi, miten suuri pettymys on, ettei listalta löydy Kasitien Laitilan kohdan parannushanketta.
Laitila esittää investointiohjelman korjaamista siten, että vt 8 Laitilan kohdan perusparannus lisätään ohjelmaan.
LAITILAN kaupunginhallitus moittii lausunnossaan, ettei Kasitien Laitilan kohdan perusparannuksen jättämiselle listan ulkopuolelle ole todellisia kestäviä perusteita. Samalla muistutetaan, ettei läntisessä Suomessa ole sujuvaa liikenteen pitkittäisyhteyttä pohjois-eteläsuunnassa, eikä myöskään korvaavaa raideyhteyttä. Kasitien sujuvuuden korostetaankin olevan valtakunnallisesti, ei vain alueellisesti, tärkeä.
Kaupunginhallitus suomii Kasitie-hankkeen siirtymisen “määrittelemättömään tulevaisuuteen” aiheuttavan Laitilalle merkittävää haittaa, muun muassa siksi, että kaupunki on käyttänyt suunnittelutyöhön paljon resursseja. Lisäksi esimerkiksi kaupungin keskustan kehittyminen on pitkälti sidoksissa Kasitien parannushankkeen toteutumiseen ja on siksi ollut jumissa. Laitila onkin pahoin pettynyt siihen, ettei Kasitie ole mukana edes Väyläviraston investointiohjelman pitkän ajan listalla.
LAITILAN hallitus moittii lausunnossaan, että Laitilaa koskevien Kasitien järjestelyjen puuttuminen investointilistalta osoittaa, että toteutettaviksi ei ole valittu – kokonaisuus huomioiden – tärkeimpiä hankkeita.
Karvas pettymys on itse hankkeen siirtyminen hamaan tulevaisuuteen, mutta myös se, että Laitilassa tehty kaavoitustyö ja suunnitteluun käytetty raha valuu täysin hukkaan. “Ohjelmaa ja sen laatimisprosessia olisinkin syytä muuttaa siten, että kuntien ja valtion suunnitteluresursseja ei nyt esitetyllä tavalla enää hukattaisi, vaan toteutusvalmiiksi saatetut hankkeet myös toteutettaisiin”, Laitila lausuu.
Laitila esittääkin investointiohjelman korjaamista siten, että vt 8 Laitilan kohdan perusparannus lisätään ohjelmaan.
Hyvä uutinen Laitilalle ! Laitilassa ollut vuosikymmenet eritasoristeys ja kasitien painoarvot suurena kehityssuuntana. On vain unohtunut pari tärkeää ajetelmaa tästä liittymästä sekä kasitien ympärille hajotetusta keskustasta. Eritason tarkoitus on vain ja ainoastaan ohjata liikennettä sujuvasti, pysähtymättä, ja nopeuttaa sekä sujuvoittaa liikennettä risteyksien poistamisella. Laitilalle tämä on pelkkää negatiivista, menettää se hyöty kasitiestä ja sen nykyisestä risteyksestä pysähtymisineen mitä ohimenevästä liikenteestä kaupunkiin on saatu. Toinen teema on liikkeiden vienti keskustasta risteys alueen lähelle. Siinä ei ole muistettu väkilukua, vaan keskustan elinvoima väkimäärän tuottamien asiointien ohjaamisella eri alueisiin, on keskusta kuihdutettu. Keskustaa olisi tullut pitää elinvoimaisena, ja kaavan avulla ohjata uudet liikerakennukset keskustaan. Kylän tappaneet toimet on sinetöity kun risteys saa rahoituksen toteutuakseen. Yksikään yritys tai ihminen ei ole jäänyt sijoittumatta Laitilaan tuon kasitie risteyksen puuttuessa. Eritason toteutuessa, keskustasta voi viimeinenkin
yrittäjä sammuttaa valot ja matkata sujuvasti asiakkaiden perään Turun suuntaan. Samoin kasitien kyljessä olevat uudet liikekeskukset sijoittuvat vilkkaan ohimenevän tien vierelle.Valitettavasti. Laitila olisi keskutaltaan vilkas ja elinvoimaa tihkuva kyläkeskusta jos näin olisi aikanaan ymmäretty toimia. Keskusta nykyisellään ei tule laajenemaan yhdenkään uuden liikkeen tai ketjun tulemisella. Asukkaiden asiakasvirrat olisi ollut eri kauppaliikkeitä keskenään tukevia voima, joka nyt on lohkaistu
laajalle hajotettuun kauppojen sijainteihin ja keskusta näivettyy asiakkaista ja silmin nähtävästä elinvoimasta. Harmillisena katson
keskustan tietoista rappeutuneisuutta, keskustaan ohjatulla kehittymisellä tilanne olis nyt täysin toisenlainen, muuttoliike olisi voinut olla päinvastainen, kaupungissa on muut palvelut hoidettu ja rakennettu järkevästi, keskustan vilkkaus olisi ollut vetovoima joka jätetty vastuuttomasti kehittämättä. Tämä toteutuma on Laitilan osalta peruuttamatonta, aika, väestö ja kiinnostavuus keskustan vetovoimaan ovat kaikki tehneet tehtävänsä ja laivan kääntäminen näiltäosin on liki mahdoton tehtävä.
Kommenttien lisääminen on estetty.