Laitilan kaupungin viime vuoden tilinpäätös on muodostumassa reilusti ylijäämäiseksi. Ensimmäinen koronavuosi 2020 katkaisi raskaiden alijäämäisten vuosien sarjan ja siitä lähtien ylijäämää on syntynyt jopa ruhtinaallisesti.
Viime vuonna tilikauden tulos näyttää ennakkotietojen perusteella kipuavan plusmerkkiseksi 1,5 miljoonan euron verran, vuoden 2021 tilikauden tulos oli 1,4 miljoonaa euroa ja vuonna 2020 tulos ampaisi plussalle peräti 2,8 miljoonan euron verran.
Laitilalla on nyt siis alla kolme erittäin vahvaa talousvuotta.
LAITILAN talousjohtaja Marika Silvennoinen avaa tulosta kertomalla, että Laitilan verotulot kasvoivat vuoteen 2021 verrattuna lähes 1,5 miljoonalla eurolla ja valtionosuudet reilulla kahdella miljoonalla.
– Valtio kompensoi valtionosuuksia kasvattamalla kunnille sitä, että työmatkakulujen verovähennysoikeutta kasvatettiin, mikä leikkaa kuntien verotuloja. Lisäksi peruspalveluiden valtionosuutta lisättiin koko maan tasolla.
Verotulot olivat viime vuonna ennakkotietojen mukaan 33,4 miljoonaa euroa, valtionosuudet puolestaan 25,8 miljoonaa euroa.
TULOKSEN taustalla siis ei ole esimerkiksi se, että toimintakuluja olisi leikattu. Laitilan kaupungin ulkoiset toimintakulut kasvoivat 4 miljoonaa euroa ja olivat viime vuonna vajaat 66 miljoonaa euroa.
Toisaalta myös toimintatuotot kasvoivat ja olivat lähes 12 miljoonaa euroa, mikä on vajaan miljoonan enemmän kuin vuonna 2021.
– Toimintakulujen kasvu selittyy pääosin henkilöstökulujen ja palvelujen ostojen lisääntymisellä. Toimintatuottojen kasvu puolestaan johtuu myyntituotoista ja kotikuntakorvauksista, selvittää Silvennoinen.
KAUPUNGIN toimintakate oli viime vuonna 54 miljoonan euron verran ja se heikkeni edellisvuodesta 3,3 miljoonaa euroa.
Vuosikate oli 5,1 miljoonaa euroa, mikä on noin 200 000 euroa enemmän kuin vuonna 2021.
– Vuosikate näyttää kattavan poistot ja investoinnit.
LAINAA Laitilan kaupungilla oli vuoden 2022 lopussa vajaat 23,5 miljoonaa euroa, mikä on 4 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna.
– Asukaskohtaisesti lainaa oli 2 802 euroa. Suomen kuntien keskimääräinen asukaskohtainen lainamäärä oli 3 469 euroa vuonna 2021.
Kaupungin tilikauden tulos
- 2022: +1,5 miljoonaa euroa
- 2021: +1,4 miljoonaa euroa
- 2020: + 2,8 miljoonaa euroa
- 2019: -2,7 miljoonaa euroa
- 2018: -1 miljoona euroa
- 2017: -0,7 miljoonaa euroa
- Laitilalla on velkaa 2 800 euroa asukasta kohden
- Kaupungin taseeseen kertynyttä ylijäämää on 1 041 euroa asukasta kohden
Valtio tuki kuntia avokätisesti
Koronavuosina valtio on tukenut kuntia poikkeuksellisella tavalla, sillä pelkona oli, että koronakriisi syöksee kunnat alijäämän syövereihin. Lähtökohta koronakriisiin oli vaikea, sillä vuonna 2019 kaikista kunnista valtaosa, kaksi kolmasosaa, oli tehnyt negatiivisen tuloksen.
Alijäämätulos oli tehty tuolloin Laitilassakin, vieläpä aivan hurja: tilinpäätös näytti miinusta peräti 2,7 miljoonan euron verran.
Tilanne keikahti koronakriisistä huolimatta vuodessa päälaelleen, kun kunnista vuonna 2020 suuri osa tekikin positiivisen tuloksen. Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio selvitti ilmiön syitä Ilta-Sanomien haastattelussa tammikuussa 2021 ja myönsi kuntien talousihmeen taustalla olevan valtion koronatukien.
KORONATUKIA maksettiin kunnille peräti kolme miljoonaa euroa ja moni kunta sai rahaa enemmän kuin uskalsi edes toivoa. ”Valtio otti siis velkaa ja jakoi rahaa kunnille, jotta ne saivat hoidettua lakisääteiset velvollisuutensa”, Punakallio tiivisti kuvion.
Oma kysymyksensä on, missä määrin kunnat sitten käyttivät koronatukia esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihinsa ja missä määrin tukia käytettiin vaikkapa oman taloustilanteen kohentamiseen, esimerkiksi aiempien vuosien alijäämien pienentämiseen.
SE ON käynyt selväksi, että kuntien perintönä kokoon kursitut hyvinvointialueiden ensimmäiset talousarviot ovat pahasti alijäämäisiä ja tämä kielii siitä, että kunnissa on rankalla kädellä alibudjetoitu sosiaali- ja terveyspalveluiden menot. Hyvinvointialueilla on kritisoitu myös sitä, että osassa kunnissa investoinnit ja kehittämistyö on jäänyt sote-uudistuksen odottamisen jalkoihin.
Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyi hyvinvointialueille kunnilta tämän vuoden alussa.