Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen latasi keskustan vaalitilaisuudessa Kodjalan koulussa reseptin, jolla suomalaisen peruskoulun oppimistulokset saadaan palautettua maailman kärkeen.
Pisa-tulosten romahtaminen ja opettajien työuupumus ovat nousseet yhdeksi puhutuimmaksi aiheeksi vaalien alla. Honkonen on huolestunut siitä, että jatko-opintoihin siirtyy nuoria, jotka eivät osaa kunnolla lukea, laskea ja kirjoittaa.
Rahaa ja uudistuksia ei ministerin mielestä nyt tarvita, vaan peruskoulussa on otettava vanhat keinot käyttöön. Kymmenen vuotta sitten toteutettu inkluusio eli päätös siirtää kaikki oppilaat samaan opetusryhmään oli hänen mukaansa virhe.
– Erityisluokat pitää palauttaa kouluihin ja opetuksessa pitää ottaa käyttöön pienryhmäopetusta. Näin saadaan työrauha myös opettajille, Honkonen sanoi.
Älypuhelinten käyttöä kouluissa pitää Honkosen mukaan rajoittaa, mutta ei kokonaan kieltää.
– Opettajat osaavat parhaiten arvioida, miten digilaitteiden kanssa menetellään. Olennaista on, että lapset ja nuoret oppivat koulussa perustiedot ja -taidot, hän tiivisti.
Ari Ketoniemi esitti ministerille huolensa ammatillisen koulutuksen laadusta. Rakennusalan yrittäjänä hän on havainnut, että ammattioppilaitoksista ei enää valmistu ammattilaisia, kun opetusta ei ole riittävästi.
Ministerin mukaan tämänkin ongelman juuret ulottuvat peruskoulun oppimistulosten heikentymiseen.
– Yhteiskuntamme on muuttunut niin, että lapset eivät enää opi käden ja käytännön taitoja samalla tavalla kuin aiemmin, hän sanoi.
Honkonen esitti yhtenä ratkaisuna osaajapulaan, että ammatillisista oppilaitoksista valmistuvien pitäisi olla työelämässä ennen siirtymistä jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun.
Kodjalan koulun opettaja Mika Toivola kertoi, että lasten kiinnostus käden taitoihin on laimentunut merkittävästi sen jälkeen, kun tekninen työ ja tekstiilityö yhdistettiin. Uudistuksen tarkoitus oli lisätä tasa-arvoa, mutta se vähensi kiinnostusta ottaa käsityöt valinnaisaineeksi.
Ministeri työskenteli ennen eduskuntaan pääsyään historian ja yhteiskuntaopin opettajana.
– Varsinais-Suomi on saanut tällä hallituskaudella kaksi alueen kehitystä merkittävästi tukevaa päätöstä: Turun yliopisto sai luvan kouluttaa konetekniikan ja materiaalitekniikan diplomi-insinöörejä ja Turun ammattikorkeakoulu rakennusarkkitehtejä.
Osaaminen ja yrittäjyys ovat Honkosen mukaan avainasemassa tulevaisuudessa. Taloutta ei hänen mukaansa saada kuntoon verottamalla, mutta ei myöskään veroja keventämällä. Tosin on yksi vero, joka tekee tässä poikkeuksen: dieselvero.
– Suomi on pitkien etäisyyksien maa, perusteli Honkonen.
Työvoimapalveluista ja työvoimapulasta kysymyksen esittivät Jukka Alkio ja Juha Kylämäki . Työvoimapalvelut aiotaan siirtää työ- ja elinkeinotoimistoilta takaisin kuntien vastuulle.
Laitilan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Alkio kertoi, että Laitilalla on hyviä kokemuksia ajalta, jolloin omassa paikallistoimistossa voitiin tarjota kasvokkain tapahtumaa palvelua. Nyt uudistuksen ajatuksena on, että kunta voi järjestää työvoimapalvelut itsenäisesti, jos sen työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä.
– Meille olisi tärkeä saada palvelut omalle seutukunnalle, mutta tuo luku ylittää koko Vakka-Suomen työikäisten määrän ja olisimme näin osa Turkua, Alkio sanoi.
Honkonen myönsi, että
20 000 työikäistä ei ole ideaali lähtökohta uudistukselle. Hän myös totesi, että työttömyyden hoito on ollut retuperällä ja viimeisessä uudistuksessa alueesta tuli aivan liian iso.– Minusta työvoimahallinnon palvelut pitää hoitaa seutukaupunkivetoisesti, hän linjasi.
Työvoiman saantia uhkaa tulevaisuudessa entistä enemmän syntyvyyden romahtaminen.
– Ilman työperäistä maahanmuuttoa emme selviä, hän sanoi.