Tänä kesänä tiedetään hyvinkin reaaliaikaisesti, mitä Suomen pelloille kuuluu: mitä viljellään milläkin lohkolla ja onko niitot ja sadonkorjuut tehty. EU-jäsenvaltioitten pitää ottaa käyttöön peltojen monitorointi eli satelliittivalvonta. Se otetaan käyttöön myös Suomessa tänä kesänä. Muun muassa tätä esiteltiin Vakka-Suomen viljelijöiden tukikoulutuksessa, joka järjestettiin maanantaina Laitilan kaupungintalolla.
– Nyt siirrytään viiden prosentin valvonnasta sataprosenttiseen seurantaan, ylitarkastaja Juha Nummila Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta kuvaili muutosta. Hän korosti, että seuranta ei ole sama asia kuin valvonta, vaikka se siltä voi kuulostaa.
Satelliitti ottaa kuvia kustakin pellosta noin viikon välein. Tällä monitoroinnilla seurataan peltolohkojen tukikelpoisuutta, eli onko pelto viljelty tukihakemusten mukaan. Lisäksi satelliittiseurannalla tarkistetaan, onko ilmoitettu kasvulohkojako piirretty oikein ja mikä peruslohkon maataloustoiminta on.
– Satelliittiseurannalla tunnistetaan muun muassa viljelykasvit, peltojen muokkaustoiminta, niitto ja sadonkorjuu. Mikäli viljelytoimintaa ei ole havaittu elokuun puoliväliin mennessä, siitä lähtee viljelijälle selvityspyyntö.
Tätä varten viljelijöiden on otettava käyttöön uusi Vipu-mobiili eli älykännykkään ladattava sovellus. Mikäli monitoroinnissa huomataan, ettei esimerkiksi niittoa ole tehty, Ruokavirasto lähettää siitä kyselyn Vipu-mobiililla. Viljelijä voi joko muuttaa tukihakemustaan tai todistaa lähettämällä kuvan, että tilanne pellolla on muuttunut satelliittikuvauksen jälkeen.
– Viljelijä voi kuvalla todistaa, että esimerkiksi niitto on tehty. Kuvaa ei voi ottaa kännykän galleriasta, vaan se pitää ottaa Vipu-mobiililla, Nummila selosti viljelijöille, joita oli tullut Laitilan kaupungintalolle noin 50. Lisäksi koulutukseen osallistui etänä 170 viljelijää.
Taivassalosta kaupungintalolle tullut maatalousyrittäjä Juhani Suomi ei satelliittiseurannasta innostunut.
– Suhtaudun satelliittivalvontaan skeptisesti. Onhan se epämiellyttävää, että joku pystyy sinua koko ajan valvomaan. Mitä muuta toimialaa valvotaan näin tarkkaan, hän kyseenalaisti.
Suomi arveli, että hänen täytyy nyt juosta pitkin kesää pelloilla kuvaamassa todisteita tehdyistä toimenpiteistä ja tallentaa ne hallinnon palveluun “vapaaehtoisesti”.
– Inhimillisistä ja kokonaisuuden kannalta mitättömistä virheistä johtuvien sanktioiden määrä todennäköisesti nousee valvonnan lisääntyessä. Virheitä seuraavista valvojista uhkaa tulla nyt sanktioautomaatteja. Toivottavasti sanktiointiin saataisiin hallinnon ylemmiltä tasoilta ripaus inhimillisyyttä, niin viljelijöiden kuin valvojienkin parhaaksi.
Muutkin koulutuspäivän mittaan esitellyt muutokset tuntuivat viljelijästä epäreiluilta.
– Tukitaso tuotantosuunnasta riippumatta kauttaaltaan laskee. Toimialan ongelmia tuilla ei korjata, vaan suunta on taas kerran väärä, Suomi kritisoi.
Maaseutupäällikkö Petri Puustinen kertoi, että päivän mittaan viljelijöille kerrottiin muun muassa uusista vaatimuksista, kuten pakollisesta viljelykierrosta ja kasvipeitteisyydestä. Myös uusia direktiivejä käytiin läpi, esimerkiksi fosforiasetusta.
Koko päivän koulutuksessa opastettiin myös kipsinlevityksessä huomioitavia asioita. Suomi totesi, että heidän tilallaan Taivassalossa kipsinlevitystä tarjolla olevalla tuotteella ei saa tehdä, koska heillä on luomutila.
– Muutenkin pitäisi huomioida, että kipsinkäsittely toimii tehokkaasti vain vähän aikaa. Se antaa aikaa tehdä korjaavia toimenpiteitä. Mutta jos niitä ei tehdä, sen hyöty jää lyhytaikaiseksi.
Suomi korostaisi enemmin muita toimenpiteitä vesistön ympäristönsuojelun kannalta tärkeämpinä.
– Kasvupeitteiset alueet ovat todella tärkeitä, että alueella kasvaisi monivuotista nurmea, kerääjäkasveja tai syysviljaa. Maan kasvukunnosta ja vesitaloudesta huolehtiminen sekä monikiertoinen viljely, näillä saataisiin pitkäaikaisesti vaikutettua vesistöjen kuntoon.
Juhani Suomi, 32, on toiminut maatalousyrittäjänä Taivassalossa seitsemän vuotta. Hänen vanhemmillaan on tila Vehmaalla, joten tulevaisuudessa Suomen vastuulla on kaksikin tilaa. Häntä harmittaa nykyinen julkinen keskustelu, jossa on viljelijöitä syyllistävä sävy.
– Me kuitenkin noudatamme niitä sääntöjä ja ohjeita, joita meille on annettu. Jos ne eivät joidenkin tahojen mielestä riitä, niin pitäisikö poliitikkojen tehdä parempaa politiikkaa.
Myös ruuan hinnasta käytävä keskustelu on harmittanut.
– Se on totta, että ruuan hinta on noussut. Meillä on ihmisiä, joille se on liian kallista, tämä ongelma tulisi kuitenkin ratkaista valtion toimesta, ei alkutuotantoa vaarantaen. Samaan aikaan meillä on valtava määrä ihmisiä, joilla ei ole mitään taloudellista kynnystä ostaa puhdasta, kotimaista ruokaa ja elää sen avulla terve, pitkä elämä. Kyse on valinnoista.
Hän myöntää, että vaikka hän on halunnut maatalousyrittäjäksi pienestä pitäen, silti kiusana on lähes krooninen ketutus:
– Tuntuu vähän siltä kuin meitä pidettäisiin ympäristörikollisina, vaikka me vain yritämme tuottaa ruokaa annettujen sääntöjen puitteissa.
