Suomalaisia kansanperinteitä Lumikkien Savupirtti-retkellä

0
Moni lapsista pääsi kokeilemaan siskonmakkarakeiton tekemistä ensimmäistä kertaa. Kokkaamassa Elisabet Yli-Pentti, Meea Nurmi ja Emma Koivuniemi sekä etualalla tarpojana ohjeistamassa Alissa Helkkula.

Tinja Jalonen

Laitilan Lumikkien partiolippukunta järjesti 3.-5.3. kevätretken Soukaisissa. Retkelle osallistui nelisenkymmentä lasta ja nuorta, kaikista lippukunnan ikäkausista. Hyytävästä säästä huolimatta retkellä yövyttiin puolijoukkueteltoissa ja kaikki ohjelmat toteutettiin ulkona. Teemana retkellä oli suomalaiset kansanperinteet- sekä tarut.

Perjantai-iltana leiripaikalle alkoi saapua osallistujia rinkkoineen ja partiohuivit kaulassa. Ilmassa oli pientä jännitystä mutta myös innostuneisuutta sekä paljon reipasta mieltä.

Retki laitettiin käyntiin pystyttämällä teltat lumen peittämälle pellolle. Perjantaina paikalla ei vielä ollut aivan nuorimpia partiolaisia, joten aluksi kasattiin vain kaksi telttaa. Nuoret kävivät reippaasti hommiin ja hakkasivat telttakiiloja jäiseen maahan sekä nostivat keskisalot pystyyn.

Seuraavaksi vuorossa oli iltapala suulin suojassa. Illan pimetessä ja tuulen voimistuessa oli aika käydä yöpuulle ja partiolaiset kömpivät telttoihinsa. Kamiinan lämpöä ylläpidettiin kipinävuoroissa läpi yön.

Aamulla herätys oli puoli kahdeksalta. Puuron ja leivän voimin aloitettiin päivän ensimmäinen ohjelma. Myös sudenpennut eli nuorimmat partiolaiset saapuivat aamulla leirille. Osa leiriläisistä pystytti lisää telttoja, osa nikkaroi lyhtyjä ja tai solmi pirtanauhoja.

Lounaaksi oli lihakeittoa, ja sen jälkeen aloitettiin päivän toinen ohjelmaosuus. Seikkailijat tutustuivat Kalevalan naisiin ja tekivät lyhyitä näytelmiä.

Sudenpennut puolestaan kävivät läpi rastirataa, jossa tutustuivat suomalaisiin kaupunkeihin ja yrittivät saada poron hännän silmät sidottuina oikealle paikalle. Toinen tarpojaryhmä oli apuna rasteilla ja toinen vuorostaan rakensi lyhtyjä.

Vauhdikkaan ohjelmaputken jälkeen vatsat alkoivat taas kurnia, ja ennen kolmatta ohjelmaa partiolaiset söivät välipalaa. Erityisesti kuuma mehu keräsi suosiota, sillä sää oli edelleen kylmä.

Välipalan ja tiskaamisen jälkeen tarpojat siirtyivät yhteen teltoista, jossa he tekivät pirtanauhoja. Suurimmalle osalle pirtanauhat olivat ennestään vieraita, mutta kaikki oppivat tekniikan nopeasti ja saivat värikkäät nauhat partiohuiveihinsa koristeiksi.

Seikkailijoilla oli vuorossa rastirata, jossa he tutustuivat loitsuihin, sananlaskuihin ja muinaishautaan sekä askartelivat saunatontun. Sudenpennut punoivat nahasta rannekoruja.

Tutun kaavan mukaan seuraavaksi oli ruoka-aika. Tällä kertaa tarjolla oli makaronilaatikkoa, joka meni niin hyvin kaupaksi, että muonittajan oli käytävä kaupassa hakemassa lisää ketsuppia.

Ruokailun jälkeen oli hieman vapaa-aikaa, kun johtajat valmistelivat ilta-ohjelmaa. Puoli kahdeksan aikaan kaikki kerääntyivät suuliin ja illan ohjelma alkoi.

Ensin lapset lähetettiin ryhmissä ulos etsimään kaksi tehtäväpistettä, joista he palasivat takaisin suuliin myrskylyhtyjen kanssa. Sen jälkeen luettiin edellisenä yönä kipinävuorossa tarpojien kirjoittamat kalevalamittaiset runot sekä laulettiin yhdessä perinteisiä partiolauluja.

Päivän päätteeksi kaikki olivat valmiita kömpimään makuupusseihinsa. Onneksi tuulikaan ei ollut enää niin kovaa, ja yö kului rauhallisissa merkeissä. Myös pienimmät sudenpennut pääsivät kokeilemaan kipinämikkona oloa, yhdessä kokeneemman tarpojan kanssa.

Pientä koti-ikävää oli huomattavissa, mutta siitäkin selvittiin ja leiri hiljeni pikkuhiljaa. Aamulla herättiin hieman myöhemmin kuin edellisenä aamuna, ja omien tavaroiden pakkaamisen jälkeen siirryttiin aamupalalle.

Tankkauksen jälkeen oli aika purkaa teltat. Siihen osallistui koko leiri, ja tuossa tuokiossa neljä telttaa olivat takaisin pusseissaan.

Lounaaksi oli siskonmakkarakeittoa, ja sen tekemisessä olivat mukana sudenpennut, sekä tarpojia auttamassa. Osa lapsista kuori ja pilkkoi perunat ja osa paistoi makkarat.

Lopuksi perunat ja makkarat vietiin keittiöön, jossa retken muonittaja teki keiton valmiiksi. Joillekin tämä perinneruoka oli ennestään hyvinkin tuttu, mutta jotkut pääsivät maistamaan sitä ensimmäistä kertaa. Satunnaisista ennakkoluuloista huolimatta keitto maistui hyvin kaikille, ja lisääkin haettiin.

Viimeisenä ohjelmana oli Suomiurheilu-kierros. Kierroksella partiolaiset kisasivat ryhmittäin eukonkannossa, hiihdossa, saappaanheitossa sekä tietysti myös penkkiurheilussa.