Mäyhälän alueelle on vain kivenheitto Uudenkaupungin torilta, silti tunnelma puutalokorttelissa on kuin maalaiskylästä. Vanhat puutalot huokuvat elettyä elämää. Mäeltä näkyy kahden kirkon kellotapulit: vanhan ja uuden.
Yhdessä Mäyhälän kauniista puutaloista asuu Nurmisen perhe, Jonna, Jussi ja Jaro.
Kun Jussi osti talon vuonna 1997, talo oli 50–60-luvun remontin jäljiltä. Pihassa oli myös savusauna, joka oli parhaat päivänsä nähnyt ajat sitten.
– Kyllä me siinäkin saunoimme, mutta olihan se aika kunnossa, Jonna Nurminen muistelee vanhaa savusaunaa.
Jussi Nurminen on perinyt isältään hyvät kädentaidot. Ensin hän remontoi vuonna 1865 rakennetun päärakennuksen perheen käyttöön. Tosin yläkerta on vielä remontoimatta.
– Emme oikein tiedä, mitä sinne tehtäisiin. Emmehän me kolme periaatteessa tarvitse niin paljon tilaa, Jonna myöntää.
Siksi väliin tuli saunaprojekti. Jonna suunnitteli saunasta nykyaikaisen ihan viimeisen päälle. Remontin lähtökohtana oli kuitenkin säilyttää kaikki se vanha, mikä oli mahdollista säilyttää. Jussi kertoo, että saunaa piti purkaa vähitellen ja selvittää, missä kunnossa se on.
– Kun tulin katsomaan, miten remontti on edennyt, huomasin, että Jussi oli vain purkanut lisää, Jonna nauraa nyt. Remonttiin meni yhteensä viitisen vuotta.
Pilkuntarkka mies halusi purkaa kaiken sen, mikä oli kärsinyt kosteutta tai muuten kelvotonta. Pohjan piti olla kunnollinen ennen kuin sen päälle voi laittaa uutta.
Saunasta jäivät jäljelle alkuperäiset ikkunat, muhkea vesipata sekä tulisijan hormi ja savupiippu.
– Vesipata on muuten hienosti aikanaan suunniteltu. Vesi lämpenee nopeasti, kun tulisija lämmittää sen joka puolelta, Jussi sanoo.
Mutta on miehellä itselläänkin hoksnokkaa. Hän on muun muassa suunnitellut ja rakentanut lauteille keveät portaat, jotka saa työnnettyä lauteiden alle niin näppärästi, etteivät ne näy.
– Meidän Jussi on pellepeloton-tyyppiä, vaimo kehuu miestään.
Entinen savusauna on nyt puilla lämmitettävä pihasauna. Jotta savusaunan kunniakas traditio jäisi taloon, Nurmiset ovat valinneet seinille savunväriset paneelit. Pieneen saunaan on mahdutettu hienosti kaikki mukavuudet: suihku ja jopa tassuamme.
– Sen keksin viime tingassa, Jonna myöntää.
– Todella viime tingassa, onneksi kaikkia vesieristyksiä ei oltu vielä tehty, niin saatiin sille vielä omansa, Jussi jatkaa.
Tofi.fi-sivustolta Jussi löysi käytettyjä lasitiiliä. Hän tilasi ne ja asensi itse niiden sisään valot, miehellä kun on sähköalan koulutus. Ulkopuolista työvoimaa tarvittiin vain vesiputkien liitoksiin. Talkooväkeä kyllä kävi auttamassa.
– Meillä on sellainen pieni kaveriyhteisö, joka auttelee toisiaan. Missä vain remontti on menossa, sinne mennään auttamaan, Jussi kertoo.
Nurmisten pihasauna on perheelle kuin mökki, johon siirrytään kotitalosta rentoutumaan. Kesällä saunamaisema on huumaavan kaunis, kun omenapuut kukkivat ja niiden alla voi kylpeä poreammeessa ja käydä taas löylyttelemässä. Nurmisilla onkin aika useasti saunavieraita.
– Kun Ruotsista serkut tulevat käymään, he kysyvät aina, että pääseekö saunaan. Viimeksi he saunoivat kahtena päivänä peräkkäin, Jonna kertoo. Suomalaistaustaiset Ruotsin serkut nauttivat saunasta, kun sitä luksusta heillä ei Ruotsissa ole.
Pihasaunasta on tullut Nurmisen perheelle niin rakas, että talon sähkösaunaa ei juuri enää käytetä.
– Kyllä me pari kertaa viikossa pihasauna lämmitetään. Kesällä siihen menee noin 40 minuuttia ja talvella puolitoista tuntia, Jussi kertoo.
Perjantaisin istutaan pitkään saunassa, vilvoitellaan välillä ulkona. Sillä aikaa keittiön uunissa kypsyy kala, joka syödään saunomisen päälle. Näin perhe rentoutuu viettämään viikonloppua.
Välillä Nurmiset järjestävät miesten ja naisten saunailtoja.
– Silloin heittäydytään tekemään vaikka lumienkeleitä, eikä yhtään mietitä, mitä naapurit meinaa, Jonna kertoo nauraen.
– Tuskinpa he mitään siitä tuumaavat. Meillä on niin kivat naapurit, Jussi sanoo.
