Tänä vuonna saalismäärä kuitenkin väheni etenkin Satakunnan, Pohjois- ja Etelä-Hämeen ja Varsinais-Suomen riistakeskusten raja-alueella. Tällä alueella myös peurakannan arvioidaan pienentyneen aikaisemmasta. Lounaisessa Suomessa peuramäärää on viime vuosina pyritty järjestelmällisesti leikkaamaan muun muassa kolarimäärien vähentämiseksi.
Kaadetuista valkohäntäpeuroista puolet oli vasoja. Aikuisista saalispeuroista puolet oli uroksia ja puolet naaraita. Myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin koko maan tasolla noin 68 prosenttia. Yhdellä pyyntiluvalla saa ampua yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.
Luonnonvarakeskus julkaisee maaliskuussa arvion valkohäntäpeurakannan koosta. Vuosi sitten, kevättalvella 2022 kannan kooksi arvioitiin noin 109 000 valkohäntäpeuraa. Valkohäntäpeura on lounaisen Suomen tärkein riistalaji, jonka metsästykseen osallistuu vuosittain kymmeniätuhansia metsästäjiä. Riistanlihaa peuranmetsästyksen voidaan arvioida viime vuosina tuottaneen reilut 2 miljoonaa kiloa vuodessa.
Suomen pienimmän hirvieläimen eli metsäkauriin metsästykseen ei vaadita pyyntilupaa, mutta saadusta saaliista on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle. Päättyneen kauden saalismäärä pieneni noin 9 prosenttia edelliskaudesta. Metsäkauriita saatiin saaliiksi kaikilla Suomen riistakeskusalueilla, lukumääräisesti eniten Varsinais-Suomessa.
Kuusipeurasaaliissa kolmanneksen kasvu
Kuusipeuran metsästys päättyi tammi-helmikuun vaihteessa ja saaliiksi saatiin 313 kuusipeuraa. Saalista saatiin Uudenmaan, Satakunnan, Etelä-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Keski-Suomen riistakeskusalueilla. Saalismäärä kasvoi muualla paitsi Varsinais-Suomessa. Kaikkiaan kasvua oli noin 28 prosenttia edellisestä kaudesta. Kuusipeuraa esiintyy lähinnä Etelä-Suomessa ja saaristoalueilla paikallisina kantoina.