Laitilassa ajateltiin pitkään, että syntyvä ikäluokka on reilut 100 lasta, mutta ajatuksesta on ollut pakko oppia pois.

– Viime vuonna syntyi 66 lasta, muistuttaa kaupunginjohtaja Lauri Kattelus.

Eikä kyseessä ollut yksittäisen vuoden notkahdus, vaan ikäluokan koko näyttää vakiintuneen Laitilassa noin 60–70 syntyvään lapseen. Ja sillä on monia dramaattisia muutoksia. Yksi niistä on tämä: Viiden vuoden kuluttua, vuonna 2028, kaikki Laitilan alakouluikäiset lapset mahtuisivat Kappelimäen kouluun.

“Viiden vuoden kuluttua Laitilassa on syntyvyyden perusteella 171 oppilasta vähemmän kuin nyt.”

KUN LAPSIA syntyy vähemmän, pienenevät luonnollisesti sekä varhaiskasvatuksen piiriin että kouluun tulevien lasten määrät. Se taas tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tilaa palvelujen järjestämiseen tarvitaan aiempaa vähemmän. Se tarkoittaa myös karua leikkausta kaupungin tulovirtaan:

– Viiden vuoden kuluttua Laitilassa on syntyvyyden perusteella 171 oppilasta vähemmän kuin nyt. Se puolestaan tarkoittaisi laskennallisesti tämän hetken tasoon nähden reilun 1,1 miljoonan euron tipusta valtionosuuksiin, Kattelus vertaa.

Tällä hetkellä alakouluikäiset käyvät Laitilassa koulua joko Kappelimäen koulussa tai jossakin Laitilan Kyläkoulun viidessä koulutalossa eli Itäkulmalla, Kodjalassa, Soukaisissa, Suontakana tai Untamalassa. Yläkoululaisille vaihtoehtoja on yksi, Varppeen koulu.

Koska oppilaiden lukumäärä on syntyvyysennusteen mukaan laskemassa niin paljon, on luottamushenkilöiden lähivuosina päätettävä, millainen on kaupungin kouluverkko tulevaisuudessa. Keskustelu laajemmassa mittakaavassa avattiin tämän viikon tiistaina, kun Laitilassa järjestettiin aiheesta valtuuston iltakoulu.

“oppilaskadolta ei välty Kappelimäen koulukaan. Laitilan suurin koulu menettää viidessä vuodessa lähes kolmanneksen oppilaistaan.”

– POHDITTAVIA vaihtoehtoja on useita, kaupunginjohtaja Kattelus summaa ja heittää ilmoille muutaman esimerkin: Pidetään kouluverkko ennallaan, säilytetään kylien koulutalot 1.–4.-luokkalaisten oppilaiden kouluina, suljetaan kylissä sijaitsevista alakouluista muutama tai suljetaan Kappelimäen koulu, hän luettelee, mutta toteaa sitten viimeksi esitetyn suoralta kädeltä mahdottomaksi:

– Kappelimäen koulun oppilaat eivät mahtuisi kylissä sijaitseviin kouluihin.

Mutta oppilaskadolta ei välty Kappelimäen koulukaan. Laitilan suurin koulu nimittäin menettää viidessä vuodessa lähes kolmanneksen oppilaistaan. Kun Kappelimäessä nyt on 438 oppilasta, on koululaisia viiden vuoden kuluttua 281.

“KYLäkoulut ovat haavoittuvammassa asemassa, koska niissä oppilasmäärät ovat jo nyt alhaisempia.”

KYLISSÄ toimivat koulutalot ovat syntyvyyden laskiessa Kappelimäen koulua haavoittuvaisemmassa asemassa, koska niissä oppilasmäärät ovat jo lähtökohtaisesti selvästi alhaisempia.

Pienin kylien koulutaloista on Itäkulma, jossa on 22 oppilasta ja suurin oppilasmäärä on Soukaisissa, jossa oppilaita on nyt 55.

Lähivuosina alakoululaisten määrä näyttää ennusteen mukaan nousevan ainoastaan Kodjalassa. Itäkulmalla ja Untamalassa oppilasennuste povaa melko maltillista oppilasmäärän laskua, mutta Soukaisissa, ja etenkin Suontakana, oppilaiden määrää syntyvyyden perusteella ennustava käyrä laskee rajusti alaspäin.

“2030-luvun aikana lukiolaisten määrän odotetaan vähenevän noin 120:sta vajaaseen 80 opiskelijaan.”

SYNTYVYYDEN lasku vaikuttaa tietenkin myös esimerkiksi Laitilan lukion oppilasmääriin, viipeellä tosin.

– Lähivuodet ovat vielä rauhallisia, eikä lukion oppilasmäärä ennusteen mukaan laske vielä tällä vuosikymmenellä. Mutta 2030-luvun aikana oppilaiden määrän odotetaan vähenevän noin 120:sta vajaaseen 80 opiskelijaan.

Se tarkoittaisi muun muassa sitä, että opettajille olisi vaikeaa, tai jopa mahdotonta, saada tarpeeksi tunteja – ellei jotakin uutta, esimerkiksi yhteistyökuvioita, kehitetä.

“Kolmen eri painelaskelman mukaan vuosina 2024–2026 alijäämää syntyy vähimmillään vajaat 3 ja enimmillään noin 8 miljoonaa euroa.”

OMAN haasteensa kokonaisuuteen tuo se, että painelaskelmien perusteella Laitilan hyvät talousvuodet ovat pian lämmin muisto vain. Kolmen eri painelaskelman mukaan vuosina 2024–2026 alijäämää syntyy vähimmillään vajaat 3 ja enimmillään noin 8 miljoonaa euroa.

Kouluverkon ennallaan pitämisen Kattelus myöntää aiheuttavan melkoista veronkorotuspainetta, sillä vähenevästä oppilasmäärästä leikkautuva valtionosuus pitäisi kompensoida kuntalaisilta kerättävin verotuloin.

– Lähes koko vajeen kattamiseen tarvittaisiin 0,8 prosenttiyksikön korotus kunnallisveroprosenttiin. Korotus pitäisi tehdä vaiheittain, esimerkiksi 0,25 prosenttiyksikön korotus kerrallaan, hän pohtii ja myöntää, että Laitilassa kunnallisveroprosentissa olisi tosin nostopainetta muutoinkin.

“keskustelunavauksen itsetarkoituksena ei ole sulkea yhdenkään koulun ovea, vaan pohtia kokonaistilannetta.”

PIKAISIA kouluverkkoon liittyviä päätöksiä – olivatpa ne mitä tahansa – Kattelus ei synkistä talousnäkymistä huolimatta kannata.

– Nopeasti tehdyt sopeuttamispäätökset eivät välttämättä ole lainkaan niitä parhaita päätöksiä. Kannatan sitä, että mietitään rauhassa ja aidosti eri vaihtoehtoja. Siksi myös perusteellinen keskustelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen päätöksiä.

Kattelus korostaa myös sitä, että keskustelunavauksen itsetarkoituksena ei ole sulkea yhdenkään koulun ovea, vaan pohtia kokonaistilannetta.

– Minusta on myös tärkeää, että jos päätös esimerkiksi jonkun koulun sulkemisesta tehdään, niin se toteutetaan pidemmällä aikavälillä. Siis siten, että esimerkiksi kyseisessä koulussa aloittavien ekaluokkalaisten perheissä tiedetään, milloin koulu on sulkemassa ovensa.

Laitilassa tehty linjauksia, jos koulun oppilasmäärä uhkaa laskea:

• Pyrkimys turvalliseen koulumatkaan kaikkiin kouluihin, eli esimerkiksi kevytväylät kuntoon
• Koulunkäyntialueiden rajojen tarkastelu
• Pienryhmän perustaminen kyläkouluun
• Mikäli usean koulun oppilasmäärä pienenee, pohditaan minkä koulun oppilasmäärää pyritään vahvistamaan
• Koulun lakkauttaminen tulee kysymykseen, kun oppilasmäärä jää alle kahdenkymmenen kolmena vuotena peräkkäin

Oppilasmäärän vähenemisen lisäksi kouluissa muutakin pohdittavaa

Laitilan koulujen tulevaisuutta koskevassa keskustelussa on muutakin pohdittavaa kuin vähenevä oppilasmäärä ja siitä johtuva pienentyvä valtionosuus.

Kaupunginjohtaja Lauri Kattelus muistuttaa, että esimerkiksi päätöksenteon tueksi tuotetussa tilastotiedossa ei ole – eikä voidakaan – huomioida kaikkia tekijöitä. Sellainen asia on esimerkiksi muuttoliike.

– Tilastoissa ei myöskään ole otettu esimerkiksi huomioon poikkeuksellisen suurta ukrainalaisten määrää. Se toki tiedetään, että vaikka he kaikki jäisivät Laitilaan, se korjaisi alakoululaisten määrää vain noin 8 prosentilla ylöspäin.

“vaikka kaikki ukrainasta laitilaan tulleet jäisivät kaupunkiin, se korjaisi alakoululaisten määrää vain noin 8 prosentilla ylöspäin.”

YKSI pohdinnan paikka Laitilassa on poikkeuksellisen suuri erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden määrä: koko maassa heidän osuutensa on vajaa 10 prosenttia oppilaista, Laitilassa lukumäärä on kaksinkertainen eli lähes joka viides oppilas on erityisen tuen tarpeessa.

Oman huomionsa vaatii sekin, että maahanmuuttajataustaisten lasten osuus kasvaa Laitilassa vahdilla.

– Varhaiskasvatuksessa heidän osuutensa on lähes 17 prosenttia eli vajaa viidennes. Tällä hetkellä perusopetuksessa maahanmuuttajataustaisia oppilaita on noin 10 prosenttia.

Lapsia ja nuoria, joilla äidinkieli on jokin muu kuin suomi, on Laitilassa yhteensä noin 210.

– Laitilassa on pohdittava, miten tämä kaikki huomioidaan esimerkiksi henkilöstörakenteessa, kaupunginjohtaja Lauri Kattelus painottaa.