Laitilan kaupungin liikuntatoimi ei enää ruiskuta pururadan reunoja glyfosaattia sisältävällä torjunta-aineella. Glyfosaattia käytetään laajasti rikkakasvien torjuntaan, mutta sen käyttö on herättänyt runsaasti turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Yleinen glyfosaattia sisältävä tuotemerkki on Roundup.
Liikuntapaikkamestari Sami Vaskelainen kertoo seuranneensa glyfosaattikeskustelua. EU:ssa glyfosaattia sisältävien aineiden käytölle myönnettiin viime vuoden lopulla vuoden jatkoaika.
– Glyfosaatille tulee joulukuussa todennäköisesti myyntikielto EU:ssa voimaan, Vaskelainen sanoo.
Vaskelainen kertoo, että pururadan reunoja on ruiskutettu keskikesällä glyfosaattia sisältävällä aineella ainakin niin kauan kuin hän on ollut liikuntatoimessa töissä, yli kymmenen vuotta. Tarkoituksena on estää pusikoitumista.
Nyt liikuntatoimi luopuu glyfosaatin käytöstä, koska Laitilan seudun ympäristöyhdistys nosti asian esille. Ympäristöyhdistyksestä oltiin yhteydessä Vaskelaiseen ja esitettiin huoli glyfosaatin vaikutuksista hyönteisiin, koiriin, lapsiin ja muihin käyttäjiin kuten maasta frisbeegolfkiekkoja poimiviin pelaajiin.
– Ympäristöyhdistys on laittanut pururadalle runsaasti linnunpönttöjä. Linnut tarvitsevat hyönteisruokaa, joten ainakin varoaikana linnutkin voivat saada elimistöönsä glyfosaattia, ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Marja-Liisa Mutka toteaa.
Liikuntapaikkamestari Vaskelaisen mukaan pururadan käyttäjien määrästä ei ole tarkkaa seurantaa, mutta tiedossa on, että käyttäjiä on paljon.
– Meillä on rajalliset resurssit ja ylläpidettävänä isot alueet. Yritämme panostaa pahimpiin paikkoihin, että rata pysyisi hyvänä.
Glyfosaatti vaikuttaa kielteisesti pölyttäjiin ja mikrobeihin
Turun yliopistossa on tutkittu glyfosaattipohjaisia rikkakasvihävittäjiä viimeiset kymmenen vuotta. Dosentti ja tutkija Marjo Helander kertoo glyfosaatin tappavan kaiken vihreän vaikuttamalla kasvien sikimaattikiertoon. Se löytyy kasveilta, mutta ei eläimiltä.
–Ihmisen soluun glyfosaatti ei suoranaisesti vaikuta, Helander sanoo.
Ihmisiin glyfosaatti voi vaikuttaa mikrobien kautta. Mikrobien merkitystä ihmisen ja kasvien hyvinvoinnille on alettu vasta viime vuosina ymmärtää. Suurin osa ihmisen mikrobeista sijaitsee suolistossa, joita kuvattu ihmisen toisiksi aivoiksi.
Turun yliopiston helmikuussa julkaistun tutkimuksen mukaan jopa erittäin pienet glyfosaattijäämät maaperässä vähentävät kasvien endofyyttisiä mikrobeja. Viime syksynä Turun ja Oulun yliopiston tutkijat selvittivät, että jo pieni kerta-annos Roundup-ainetta heikentää kimalaisten kykyä oppia tai muistaa värien ja makujen yhteyttä. Värinäön heikentyminen voi vaikeuttaa kimalaisten ravinnonetsintää.
– Meidän kaikkien tulisi pitää pölyttäjistä huolta. Ne ovat tärkeitä ruoantuotannonkin puolesta.
Helanderin mukaan Suomessa glyfosaattia käytetään eniten suoraviljelyssä, jossa siemenet kylvetään ilman maan muokkaamista edellisen sadon sängelle. Tällöin rikkakasvit hävitetään ennen kylvöä torjunta-aineilla.
Maailmalla käytetään geenimuunneltuja kasveja, jotka on käsitelty siten, että ne kestävät torjunta-aineita.
– Etelä-Amerikka on täynnä geenimuunneltua soijaa. Kun Suomessa loppuu oma valkuaisrehu, käytetään geenimuunneltua soijaa esimerkiksi siipikarjan rehuna.
Euroopassa ja muualla maailmassa tasataan sadon laatua pakkotuleennamalla eli levittämällä glyfosaattia pellolle ennen sadonkorjuuta. Suomessa pakkotuleennuttaminen on kiellettyä. Rehuviljaa on lupa ruiskuttaa glyfosaatilla ennen sadonkorjuuta juolavehnän torjumiseksi.
– Suomessa myllyt eivät ota vastaan viljaa, joka on pakkotuleennutettu. Myöskään mallasviljaa ei saa Suomessa käsitellä. Sen sijaan rehuviljasta löytyy jäämiä.
Marjo Helander suositteleekin käyttämään kotimaista ruokaa ulkomaisten sijaan.
Maaperään glyfosaattia Suomessa pääsee myös soijarehulla kasvatetun tuotantoeläimen ulosteen kautta.
– Siellä voi olla jäämiä, jotka vaikuttavat kasvien kasvuun.
Marjo Helanderin mukaan esimerkiksi pururadoilla ja kotipuutarhoissa ei tulisi käyttää glyfosaattipitoisia torjunta-aineita rikkakasveihin.
– Maatalouteen en ota kantaa. Se on ihmisten elinkeino.
Helanderin mukaan monet kunnat ovat tehneet periaatepäätöksiä, että puistoissa ei käytetä glyfosaattia.
– En ole sinänsä huolissani ihmisistä tai koirista, mutta ympäristöstä kyllä.
Marjo Helanderin mukaan glyfosaattia sisältävän pullon kyljessä lukee, että se hajoaa nopeasti.
– Se ei oikeasti pidä paikkaansa täällä pohjoisessa, jossa on pitkä talvi. Kylmässä mikrobitoiminta on hyvin hidasta. Jäämiä glyfosaatista löytyy pitkienkin aikojen perästä.
Kotipuutarhassa keinoja estää rikkaruohojen kasvu ovat nyppiminen, erilaiset katteet tai polttaminen. Esimerkiksi laattojen välissä kasvavan kasvuston voi polttaa kaatamalla niiden päälle kuumaa vettä.
– Jos ei jaksa nyppiä rikkaruohoja, niin antaa niiden kasvaa. Monet niistä ovat ihan kauniita.
Marjo Helanderin työ glyfosaattitutkimuksessa jatkuu.
– Jatkamme pölyttäjätutkimuksia. Tutkimme, miten glyfosaatti mahdollisesti vaikuttaa pölyttäjien suoliston mikrobistoon.
Fakta: Glyfosaatti
- Kemiallinen yhdiste, jota käytetään tehoaineena rikkakasvien torjunta-aineissa.
- Maailman käytetyin torjunta-aine. Kauppavalmisteita on useita, joissa glyfosaatti on vaikuttavana aineena.
- Tehokas ja halpa torjunta-aine.
- EU antoi 2.12.2022 täytäntöönpanoasetuksen, jolla se jatkaa glyfosaatti-tehoaineen hyväksymistä yhdellä vuodella, jotta tehoaineen valmistelussa oleva uudelleenarviointi voidaan saattaa loppuun.
- Asetuksen perusteella glyfosaattia sisältävien valmisteiden hyväksyntää voidaan jatkaa nykyisillä lupaehdoilla 15.12.2024 saakka, koska valmisteen lupa voi olla voimassa vuoden pidempään kuin tehoaineen.Faktan lähteet:
Kysymyksiä ja vastauksia glyfosaatista, Turun yliopisto
Tukes