Taiton vaimo sairasti kaksisuuntaista mielialahäiriötä: “Päätin, että en jätä häntä yksin tämän sairauden kanssa”

0
Tiistaisin LaitSeMielen tiloissa tarjoillaan lounas ja kunhan kuva on otettu, saavat loputkin porukasta hakea annoksensa. Kuvassa keskellä yhdistyksen puheenjohtaja Petri Pihlaja ja varapuheenjohtaja Taru Rantanen.

Kun Taito 1970-luvun alussa nuorena miehenä tutustui Aulikkiin, hän tiesi jotakin tämän mielenterveyshaasteista. Hän teki kuitenkin tuolloin päätöksen, joka kantoi lähes 50 vuotta.

– Päätin tuolloin reilu parikymppisenä, että en jätä häntä tämän sairauden kanssa yksin.

Eikä Taito jättänyt. Viime syksynä oli kuitenkin hyvästien aika, kun Aulikki menehtyi nopeasti edenneeseen aivosyöpään.

Taiton kanssa sovitaan, että hän antaa tämän haastattelun pelkällä etunimellään. “Mutta kyllähän kaikki tietää, että minusta ja Aulikistahan tässä on kyse”, hän sitten naurahtaa. Vaikka Taiton mielestä on tärkeää puhua mielenterveyden haasteista kainostelematta, niin toisaalta hän selvästi suhtautuu hyvin suojelevasti Aulikkiin, joka ei ole enää itse arvioimassa, mitä ja miten asioista kerrotaan.

TAITO muistuttaa, että suurin osa hänen ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaneen vaimon yhteiselämästä oli tavallista ja hyvää. Silti sairaus oli läsnä elämässä ja antoi usein sille myös rajat.

– Hyviä, noin kolmen vuoden pituisia kausia, seurasivat huonommat jaksot, jotka tavallisesti tarkoittivat Aulikille kuukauden tai puolentoista mittaista sairaalajaksoa.

Sairaus voi olla hyvin totaalista:

– On esimerkiksi harhoja, tai päiviä, jolloin ei kerta kaikkiaan pääse edes sängystä ylös.

Siitä Taito on kiitollinen, että he kumpikin saivat terveydenhuollosta hyvää apua ja tukea. Myös lääkkeet kehittyivät vuosikymmenten aikana ja oma kokemuskin karttui.

– Sairauden kulkua ja luonnetta oppii ymmärtämään; esimerkiksi sen, että maniavaihetta seurasi aina masennus.

“Taito korostaa, että  sairastuneen läheistenkin pitää huolehtia omasta jaksamisestaan.”

PARISKUNTA päätti jo varhain, että Aulikin sairautta ei peitellä.

– Ajattelimme, että sellainen elämä kävisi liian raskaaksi, jos yrittäisimme salailla. Mielen sairauksista pitäisi ylipäänsä puhua enemmän, jotta ymmärrettäisiin, että ne ovat sairauksia siinä missä muutkin.

Taito korostaa, että myös sairastuneen läheisten pitää huolehtia omasta jaksamisestaan. Hän on kiitollinen esimerkiksi äidiltään ja kolmelta siskoiltaan saamastaan tuesta, joka on kannatellut vaikeina hetkinä. Hänelle tärkeitä henkireikiä ovat olleet oma työ sekä osallistuminen Jyskeen yleisurheilutoimintaan: kumpikin on antanut mielekästä tekemistä, sosiaalisia kanssakäymisiä muiden kanssa sekä muuta ajateltavaa.

NYKYÄÄN hän myös pistäytyy epäsäännöllisen säännöllisesti Laitsemielen tiloissa.

– Kun tulen keskustaan kauppaan, saatan pistäytyä täällä, ja siinä vierähtääkin helposti huomaamatta kolme tuntia, hän naurahtaa.

Yhdistyksen toiminta oli Aulikille tärkeää.

– Hän saattoi käydä muutamankin kerran viikossa ja silloin minä taas sain omaa aikaa, kun tiesin, että hänellä on täällä mukavaa.

Taito kiittelee myös Laitilan mielenterveysyksikön toimintaa.

– Sieltä on saanut matalalla kynnyksellä keskusteluapua. Jokaisella mielenterveyspotilaalla ja läheisellä pitäisi ehdottomasti olla joku, jonka kanssa voi keskustella ja joka on aidosti läsnä. Ei ystäviäkään voi liikaa rasittaa.

“Siitä olen hyvilläni, että tiedän tehneeni ihan kaikkeni Aulikin tukemiseksi.”

YKSI TÄRKEIMMISTÄ asioista Taiton hyvinvoinnin kannalta on pojan perhe.

– Saan olla heidän arjessaan mukana ja olen onnellinen pappa. Pojalla on kaksi poikaa, joiden kanssa touhuaminen on minulle tärkeää.

Taito käy myös muutaman kaverin kanssa kuntosalilla ja vesijumpassa. Tärkeää oman mielen hyvinvoinnin kannalta ovat myös metsätyöt.

– Nyt kun olen yksin, niin olen tajunnut, miten paljon Aulikki teki kaikkea sellaista, mitä en ollut edes huomannut, hän sanoo ja epäilee, että moni muukin leskeksi jäänyt mies havahtuu samaan asiaan.

Taiton elämä on nyt yhtäkkiä ihan erilaista kuin ennen.

– Siitä olen hyvilläni, että tiedän tehneeni ihan kaikkeni Aulikin tukemiseksi.

 

Nyt vietetään Henkisen hyvinvoinnin viikkoa, jonka aikana Laitsemiele järjestää tapahtumia

Tällä viikolla vietetään Henkisen hyvinvoinnin viikkoa ja Laitilan Seudun Mielenterveysyhdistyksessä teemaviikko huomioidaan erityisellä tavalla. Huomenna keskiviikkona yhdistyksen toimistossa järjestetään avoimet ovet ja perjantaina yhdistys rantautuu torille, jossa pullan ja kahvikupposten äärellä voi esimerkiksi tutustua tunnettujen laitilalaisten ajatuksiin siitä, miten he vaalivat omaa mielen hyvinvointiaan.

– Olemme haastaneet ihmisiä pohtimaan, mitä mielen hyvinvointi heille merkitsee ja miten he hoitavat mielensä hyvinvointia. Sitä kannattaa ihan jokaisen pohtia, yhdistyksen puheenjohtaja Petri Pihlaja rohkaisee.

LAITILAN Seudun Mielenterveysyhdistys (Laitsemiele) on matalan kynnyksen kohtaamispaikka päihde- ja mielenterveyskuntoutujille sekä heidän läheisilleen.

– Meillä käy väkeä lähinnä Laitilasta, mutta myös lähialueilta ja muualtakin tulevat ovat yhtä lailla hyvin tervetulleita.

Yhdistyksen ovet ovat avoinna arkipäivisin.

– Meillä on täällä vapaamuotoista yhdessäoloa ja vaihtelevasti ohjelmaakin, pelaamme esimerkiksi pelejä. Ja tiistaisin sekä torstaisin on mahdollisuus ruokailla pientä maksua vastaan.

LISÄKSI yhdistyksen tiloihin kokoonnutaan muutaman kerran kuussa pelaamaan erilaisia pelejä sekä katsomaan elokuvia.

– Kaikkeen toimintaan ovat myös uudet ihmiset tervetulleita.

Yhdistys järjestää myös retkiä ja reissuja.

– Noin kerran kuukaudessa teemme jotakin porukalla, käymme teatterissa, konsertissa tai vaikkapa jossakin lähialueella kirpputoreilla ja museossa, puheenjohtaja Petri Pihlaja kertoo.

PIHLAJA on toiminut LaitSeMielen puheenjohtajana vuodesta 2018, mutta yhdistyksen toiminta on hänelle tuttua jo ainakin 16 vuoden ajalta.

– Olin yhdistyksen hallituksessakin lähes 10 vuotta ennen puheenjohtajuutta, hän kertoo.

Puheenjohtaja Petri Pihlaja kiittelee Laitilan kaupungin panosta yhdistyksen tukemisessa, esimerkiksi omien toimitilojen muodossa.

– Se on ollut meidän toiminnan kannalta tosi merkittävää ja olemme tuesta tosi kiitollisia. Tulevaisuus jännittää sikäli aika paljon, että nythän me siirryimme Varhan alaisuuteen ja aika näyttää, millaista tukea yhdistyksemme sieltä saa.

LaitSeMielen toiminta pyörii vapaaehtoisten ja osa-aikaisena työskentelevän työllistetyn työntekijän voimin.

Laitilan Seudun Mielenterveysyhdistyksen tilat sijaitsevat osoitteessa Sairaalantie 2 ja toimintaan voi osallistua arkipäivisin kello 9.30–14.30. Teemaviikon tapahtumana yhdistys järjestää avoimien ovien tapahtuman huomenna keskiviikkona kello 10–14.