Metsänhoitoyhdistys Lounametsän jäsenistä noin 40 prosenttia on niin sanottuja etämetsänomistajia. Metsäasiantuntija Kari Laiho myöntää, että tämä on iso joukko, mutta kertoo ison osan asuvan ihan lähikaupungeissa.
– Toki ulkomaillakin on kymmeniä jäseniämme, Laiho kertoo.
Etämetsänomistamisen suurin ongelma on siinä, että metsäasiat unohtuvat helposti.
– Kun kotiseudulla piipahdetaan, käydään haudoilla, tarkistetaan rakennusten kunto ja lähdetään pois. Metsän osalta asiat saattavat jäädä heikolle tolalle, Laiho kertoo.
Metsänhoitoyhdistys on tärkeä kumppani niin etämetsänomistajalle kuin tilansa vierensä asuvallekin. Mikäli jäsenen mailla havaitaan metsätuhoja, metsäasiantuntija on tähän yhteydessä ja antaa suosituksen asian hoitamiseksi.
– Jos tykkylumi on katkonut pahasti puita, paikallinen metsänhoitoyhdistys kertoo siitä omistajalle. Se on tämän palvelun kuningasajatus, Laiho sanoo.
Metsänhoitoyhdistys Lounametsällä on noin 6 800 jäsentä. Metsäasiantuntijat pitävät silmällä jäsenten omistamia metsiä. Vaikka metsään ei jalkauduta ilman jäseneltä saatua toimeksiantoa, metsien tilaa seurataan kuukausittain tieltä käsin.
– Ja kun joku toimeksianto on meneillään, metsässä voidaan käydä kolme kertaa kuukaudessakin.
Metsänhoitoyhdistyksen jäsen pystyy myös OmaMetsä -verkkopalvelun kautta seuraamaan metsänsä tilaa vaikka toiselta puolelta maailmaa. Metsänhoitoyhdistykset muodostavat myös koko maan kattavan verkoston, joten laitilalainen metsänomistaja voi käydä asioimassa Metsänhoitoyhdistys Lounametsässä, vaikka omistukset sijaitsisivat toisella puolella maata.
– Edellytämme tietysti silloin kyseisen alueen metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyttä, emmekä lähde toiselle puolelle maata metsäkäynnille, vaan annamme yleisohjeet ja neuvot mitä täällä pystymme.
Lounametsässä ollaan lisäksi kehittelemässä yhteistä metsänomistusmuotoa eli yhteismetsää. Se palvelisi erityisesti etämetsänomistajia, mutta myös tilan lähellä asuvia. Yhteismetsässä asiat hoidetaan keskitetysti.
– Metsänomistaja liittää metsänsä yhteismetsään, saa säännöllistä ja tasaista tuottoa sekä välttyy esimerkiksi verotuksen ja tiemaksujen hoidolta. Lisäksi metsät ovat jatkuvan erityistarkkailun kohteena ja tulevat siten hoidetuiksi hyvin. Myös metsien pirstoutuminen vähenee, kun yhteismetsäosuuksia voi jakaa helposti esimerkiksi lapsille. Järjestämme tähän tiedotusta jäsenille lähiaikoina, Laiho sanoo.
Maailmantilanne on aina heijastellut puukauppaan. Viime aikoina epävarmuutta on tuonut Venäjän käymä sota Ukrainassa, länsimaiden asettamat pakotteet sekä energian hinnannousu.
Metsänomistajien ajatuksissa on myös EU:n metsästrategia, joka uhkaa rajoittaa suomalaisen metsän hyödyntämistä.
– Ennustaminen on monien asioiden suhteen hyvin vaikeaa. Monia metsänomistajia mietityttää se, onko pian enää mahdollista hakata metsää ollenkaan, tuleeko rajoituksia ja kiristyvätkö suojeluvaatimukset. Se on monien huoli, Laitilan itäosista vastaava metsäasiantuntija Santeri Laaksonen kertoo.
Suomalaisesta näkökulmasta EU:n suunnitelmat rajoittaa metsien hyötykäyttöä tuntuvat monista suomalaisista kummallisilta. Suomessa on perinteisesti osattu sekä hoitaa että hyödyntää metsää.
Laihon ja Laaksosen mukaan tästä kertoo jo se, että metsän uudistaminen on kirjattu lakiin. Lain mukaan kaadetun metsän tilalle tulee istuttaa uusia puita neljän vuoden sisällä kaatamisesta. Käytännössä metsänhoitoyhdistyksissä istutuspuuhiin ryhdytään usein jo seuraavana vuonna.
Laiho kiinnittäisi huomiota hoidetun metsän sijasta lopullisempaan metsäkatoon. Metsää kaadetaan paljon teiden sekä erilaisten rakennushankkeiden tieltä. Tämä metsä – toisin kuin hoidettu talousmetsä – ei uusiudu vaan hiilinielujen menetys on pysyvä.
– Yleensä kun metsää kaadetaan, tehdä aina suunnitelma siitä, miten se uudistetaan nopeasti ja tuottavaksi. Kukaan ei vie puita niin, ettei suunnitelmaa tehtäisi. Suunnitelmassa kerrotaan asiakkaalle, mitä uudistaminen maksaa eli tämä tulee aina hoidettua. Tätä työtä ei kuitenkaan tehdä silloin, kun metsää kaadetaan pysyvästi, Laiho sanoo.
Puukaupan näkymät ovat kuitenkin hyvät.
– Vaikka korot ja rakennusmateriaalien hinnat ovat korkealla, puutavaralle on menekkiä. Enemmän on kysyntää kuin tarjontaa, Laaksonen sanoo.
Laihon mukaan vanha viisaus pätee yhä: Aina on hyvä aika myydä puuta. Metsä on sijoituksena ja omaisuuden muotona hyvin erilainen kuin osakkeet, rahastot tai kiinteistöt. Hyvin hoidettuna metsäomistus tarjoaa tasaisen tulovirran sukupolvelta toiselle, mutta se teettää myös työtä etenkin metsän ollessa nuorta.
– Metsä tarvitsee hoitoa ja puun hinta peilautuu ympäröivään talouteen. Jos rakennat vajan ja hakkaat puuta niin se tarvitsee suhdanteista riippumatta aina saman verran puuta, Laiho sanoo.
Vaikka metsänomistajalla tulee olla malttia, pitää olla myös rohkeutta myydä puuta.
– Ei sekään ole hyvä, että säästetään ihan älyttömästi. Joskus kun esimerkiksi tuholaiset iskevät vanhaan kuusikkoon, tuhot ovat katastrofaaliset, Laiho kertoo.
Metsäasiantuntijat näkevät työssään ilmaston lämpenemisen vaikutukset. Esimerkiksi kirjanpainajakuoriainen oli aiemmin harvinaisempi tuholainen. Kun lämpötila on noussut asteen, lämpimästä ilmasta nauttivasta kirjanpainajasta on tullut entistä tavanomaisempi riesa etenkin kuusimetsissä.
Tavallisesti kuoriainen lisääntyy heikkokuntoisessa metsässä, mutta jos kanta pääsee leviämään voimakkaasti, myös terveet puut ovat vaarassa.
– Näemme, että ilmaston lämpenemisellä on merkitystä tässä asiassa.
Metsäasiantuntijaksi kotiseudulle
Laitilan itäisten osien aluevastaavana aloittanut laitilalainen Santeri Laaksonen on työskennellyt Metsänhoitoyhdistys Lounametsän Laitilan toimistolla puolisen vuotta. Ennen kotiseudulle töihin palaamista Laaksonen ehti olla hieman nelisen vuotta töissä muun muassa Lounametsän metsäesimiehenä Satakunnan puolella.
– On ollut erittäin hienoa palata tänne. Täällä minulla on perhe ja kaikki on tuttua. Se on helpottanut töihin kiinni pääsemistä, Laaksonen sanoo.
Laaksonen on kotoisin Padon kylästä.
– Arvostamme paikallistuntemusta. Meillä on hyvää paikallista osaamista, ja Santeri tuo siihen kaivattua lisää. Häntä kannattaa lähestyä hakkuu- ja hoitohommia tuumailtaessa, metsäasiantuntija Kari Laiho kertoo.
Tällä hetkellä Laaksosella on työn alla muun muassa energiapuun keruu vaikeasti nuoria metsiä, joiden hoitotyöt ovat taimikkovaiheessa jääneet tekemättä. Mikäli taimikko jää hoitamatta, puunkorjuu on vaikeampaa. Vaikka uudet korjuumenetelmät ovat tehokkaita, taimikon raivaaminen ajallaan on edelleen paras vaihtoehto metsän kannalta.
– Puunlaatu ei ole kovin hyvä silloin, kun puut ovat kasvaneet ahtaasti.
