Laitilan kaupunginhallitus on asettanut Kolsa-Juvansuon tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavaehdotuksen ja kaavaselostuksen nähtäville 2.5. saakka. Kaavahankkeen ehdotusvaiheen aineisto on nähtävillä Laitilan kaupungin verkkosivulla ja teknisessä toimessa sekä Laitilan kirjastossa.

Kuntalaisilla on mahdollisuus esittää kaavaehdotukseen liittyviä muistutuksia sen nähtävilläoloaikana.

Abo Wind Oy:n tuulipuistohanke on edennyt jo varsin pitkälle, ja mikäli suunnitelma-aikataulu pitää, tuulimyllyt pyörivät Kolsa-Juvansuolla jo talvella 2025.

KAAVA-ALUE sijaitsee Laitilan kaupungin ja Mynämäen kunnan välisellä kuntarajalla; Kolsan alue kuuluu Laitilaan ja Juvansuo puolestaan on Mynämäen puolella. Laitilan keskustaan kaava-alueelta on noin 14 kilometriä, Mynämäen keskustaan 10 kilometriä ja Vehmaan keskustaan puolestaan noin 8 kilometriä.

Kaava-alue on suunnitelmien edetessä tarkentunut noin 1986 hehtaariin ja alueelle sijoitettavien tuulivoimaloiden määrä yhteentoista. Laitilan puolelle aiotaan rakentaa neljä tuulimyllyä, kun alkusuunnitelmissa tavoitteena oli pystyttää Kolsan alueelle viisi voimalaa.

– Alueen pohjoisosaan Laitilan puolelle sijoitetusta tuulivoimalasta on hankkeen edetessä luovuttu, kertoi Kolsa-Juvansuo-hankkeen projektinjohtaja Karoliina Oksanen viime viikon keskiviikkona järjestetyssä yleisötilaisuudessa, jossa esiteltiin tuulivoimapuiston kaavahanketta.

KOLSAN alueen viidennestä Myllystä päätettiin luopua tehtyjen ääni- ja välkemallinnusten perusteella eli tuulivoimalan pelättiin aiheuttavan liikaa haittaa.

Abo Wind Oy:n tavoitteena on laadituttaa osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentamisen kaava-alueelle. Tavoitteena on, että rakennusluvat tuulivoimaloille saadaan tämän vuoden aikana ja ensi vuonna alkaisi tuulivoimapuiston rakentaminen.

Kolsa-Juvansuon alueelle suunniteltujen tuulivoimaloiden tuottama energia vastaa noin 12 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta.

LAITILAN kaupungin ja Mynämäen kunnan vuotuisia kiinteistöverotuloja tuulipuisto kasvattaisi yhteensä noin 220 000 eurolla, josta Laitilan osuus olisi 80 000 euroa. Euroja myllyt jauhaisivat kunnille vähintään 20, ehkä jopa 30 vuoden ajan.

Kaava-alue on nykyisellään pääsääntöisesti maa- ja metsätalouskäytössä.

– Alueelle sijoittuu eri vaiheista talousmetsää sekä pienialaisia peltotilkkuja, avaa Kolsa-Juvansuon kaavaa valmisteleva Swecolla työskentelevä konsultti, arkkitehti Timo Rysä .

Yleisö kysyi metsästyksestä, melusta, metsänomistajan oikeuksista…

Yleisölle Kolsa-Juvansuon tuulipuistohanketta ja sen kaavaehdotusta esiteltiin noin tunnin verran, minkä jälkeen avoimeen tilaisuuteen Mynämäen kunnantalolle saapuneilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kommentteja. Vuoropuhelua riitti noin 1,5 tunnin ajan.

Yleisöstä kysyttiin esimerkiksi sitä, laajeneeko tuulivoimapuisto tulevaisuudessa, mikäli sen suunnitelma 11 tuulivoimalasta nyt toteutuu.

– Tätä aluetta ei voida laajentaa eli voimaloita ei tule lisää. Lisäksi tällaiset asiat ovat kiinni kuntien päättäjistä, eivät tuulivoimayhtiöistä, kaavakonsultti Timo Rysä vastasi.

Entä pitääkö alueella siirtyä jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen?

– Kaavassa ei tällaista voida määrätä. Tietysti kaavaan tulevissa lausunnoissa eri tahot voivat esittää monenlaisia painotuksia tai näkemyksiä, mutta ei se tarkoita, että ne toteutetaan.

“tekemämme kyselyn perusteella pelko oli suurempaa kuin millaiseksi todellisuus tuulimyllyjen kanssa on osoittautunut.”

Sekin kiinnosti paikalle saapuneita, miten iso osa maanomistajista on jo vuokrasopimuksen allekirjoittanut. Kuultiin, että sopimuksen on solminut yli puolet maaomistajista ja toistaiseksi kaikille on tarjottu samaa korvausta, joka on 170 euroa hehtaarilta.

Useampi kysymys koski metsästystä ja esimerkiksi sitä, saako tuulivoimapuiston alueella jatkaa metsästystä.

– Abo Wind ei rajoita alueella metsästystä muutoin kuin rakennusaikana. Ja meidän tietomme mukaan rakennusaika on se, joka vaikuttaa metsästykseen sikäli, että melun ja liikenteen vilkastuessa riista saattaa väistää aluetta. Mutta saadun kokemuksen perusteella tilanne normalisoituu rakennusajan jälkeen, projektinjohtaja Karoliina Oksanen selvitti.

Entä onko mahdollista, että voimaloiden melu onkin kovempaa kuin etukäteen halutaan antaa ymmärtää?

– Tekemiemme kyselyiden mukaan yleensä ihmisillä on etukäteen puistojen haitoista suurempi huoli kuin millaiseksi todellisuus puistojen valmistuttua osoittautuu. Lisäksi meidän kolmessa puistossa tekemät mittaukset osoittavat, että melutaso on vastannut hyvin tehtyjä mallinnuksia, Oksanen kertoi ja jatkoi:

– Melutason säätelee laki ja jos emme noudattaisi näitä ohjeistuksia, niin vaikeahan olisi hankkeita viedä eteenpäin.

“Abo Wind ei rajoita alueella metsästystä muutoin kuin rakennusaikana.”

Yleisötilaisuudessa oli mukana myös Marttilan kunnanjohtaja Carita Maisila, joka aloittaa Mynämäen kunnanjohtajan virassa muutaman kuukauden kuluttua. Marttilaan valmistui vuonna 2020 kuuden tuulivoimalan puisto, josta yleisö halusi kuulla kokemuksia.

– Tekemämme kuntalaiskyselyn perusteella pelko oli suurempaa kuin millaiseksi todellisuus tuulimyllyjen kanssa on osoittautunut. Meillä ei ollut erityistä intohimoa saada tuulivoimaloita kuntaan, vaan olimme maltillisesti liikenteessä. Kokemukset olivat niin hyviä, että olemme nyt selvittäneet, voisiko tuulivoimaa Marttilassa lisätä, mutta sellaista tilaa ei valitettavasti selvityksen perusteella löytynyt, Maisila kertoi.

Kolsa-Juvansuon tuulipuisto

• Suunnitteilla 11 voimalaa, joista 4 Laitilan puolelle
• Vuotuiset kiinteistöverotulot ovat kunnille noin 20 000 €/voimala
• Voimaloiden käyttöikä on noin 25 vuotta
• Teholtaan voimalat ovat 5–10 MW
• Voimalan kokonaiskorkeus maksimissaan 300m, roottorin halkaisija n. 200m
• Puiston tuottama energia vastaa noin 12 000 nelihenkisen perheen sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutusta
• Sähkönsiirto toteutetaan maakaapelilla, joka pyritään sijoittamaan teiden vierustoille
• Puistoalueen koko lähes 2 000 hehtaaria, josta 97 prosenttia maa- ja metsätalousvaltaista aluetta
• Rakennusaika kestää noin 6 kuukautta, sitä ennen tehdään maanrakennustyöt
• Tavoitteena on saada tuulimyllyt pyörimään vuonna 2025