Kappelimäen koulussa liikuntaa opettava luokanopettaja Jaakko Aalto on jo seitsemän vuoden ajan ohjannut oppilaille toiminnallisesta harjoittelusta ammentavaa cross training -tuntia. Alun perin ajatus lähti siitä, että liikunnan yksöistunnille piti keksiä tehokas ohjelma, jolla voi liikuttaa parhaimmillaan 75 oppilasta kerralla.
– Mietin miten tilan saisi toimimaan ja tajusin, että tähän täytyy saada neljä erillistä lohkoa, Aalto kertoo.
Aallon työparina tunnin suunnittelussa on ollut Matias Suomela. Tänä lukukautena tuntia on vedetty kolmen opettajan ja yhden ohjaajan voimin. Suomelan ja Aallon lisäksi mukana ovat opettaja Hanna Haaslahti ja ohjaaja Jenni Mannermaa.
Tunnin idea on, että oppilaat jaetaan neljään ryhmään. Salissa on neljä toimintapistettä, joissa yhdellä on pelinomaisia harjoitteita, toisella heitetään palloa, kolmannella on ohjattu harjoitus ja neljännellä on lihaskuntoa. Pillin vihellyksestä ryhmät vaihtoivat pistettä.
Kevätlukukauden ollessa jo yli puolenvälin tunnin konsepti on oppilaille tuttu, ja jokainen tietää, mitä milläkin pisteellä tehdään. Harjoitukset ja vaihdot sekä tunnin jälkeinen välineiden kerääminen sujuvat siis jouhevasti.
Salin toisessa päässä pelataan romu ultimate -nimistä peliä, ja Aalto ohjaa omalla pisteellään dynaamista voimistelua.
– Tunnin sisällöstä kaksi tai kolme osiota neljästä harjoittaa juurikin samankaltaisia asioita kuin Move-testi mittaa, Aalto kertoo.
Esimerkiksi pallonheitto harjoittaa silmän ja käden koordinaatiota.
Lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä testaavissa Move! -testeistä näkyy, että yhä useamman nuoren fyysinen toimintakykyä on terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla ja haittaavalla tasolla. Myös Aalto on huolissaan lasten ja nuorten toimintakyvyn heikkenemisestä.
– Korona on yksi syy, miksi tulokset eivät ole kovin mairittelevia. Koululiikuntaa oli selkeästi vähemmän korona-aikana eikä ole voitu tehdä samoja asioita kuin ennen. Ja esimerkiksi välituntisin ei ole saanut pelata jalkapalloa.
Laitilan kuntakohtaisista tuloksista ilmeni, että tytöistä noin puolella fyysinen toimintakyky kulutti tai haittasi terveyttä ja hyvinvointia. Tyttöjen tulos on jonkin verran heikompi kuin valtakunnallisesti tai Varsinais-Suomen hyvinvointialueella keskimäärin.
Aalto ei kuitenkaan pidä mielekkäänä verrata tuloksia toisten kuntien tuloksiin. Hän uskoo, ettei Laitilassa ole merkittävästi heikompikuntoisia lapsia ja nuoria kuin muuallakaan. Tuloksien vertaamista keskenään vaikeuttaa se, että testaukset tehdään kouluissa eri tavalla.
– On liikunnanopettajasta kiinni, miten testaukset viedään läpi. Meillä testaukset pyritään tekemään todella hyvällä laadulla. Niihin käytetään paljon aikaa.
Kaikissa kouluissa ei ole kuitenkaan mahdollisuutta toteuttaa testejä tällä tavalla. Aalto kertoo kuulleensa kollegoiltaan, että he ovat ottaneet oppilaita kirjaamaan tuloksia ylös. Tämä voi johtaa siihen, että tuloksiin hyväksytään myös suorituksia, joita ei ole tehty oikealla tekniikalla.
Aalto uskoo kuitenkin, että Move-mittaukset näyttävät kokonaiskuvaa valtakunnan tasolla. Aallon mukaan tuloksista käyvät ilmi suuret erot lasten välillä. Toiset urheilevat todella paljon ja toiset eivät lainkaan.
– En siis ole huolissaan laitilalaisten lasten liikkumisesta erityisesti. Enemmän olen huolissani lasten liikkumisesta yleisesti.
Liikunta osa vapaa-aikaa ja välitunteja
Kappelimäen koulun nelosluokkalaiset Niklas Mikola, Tuisku Mäkelä, Eevert Peltomäki ja Säde Hakala uskovat liikkuvansa riittävästi.
Jokaisella on oma suosikkitapansa liikkua.
– Tykkään jalkapallosta. En harrasta sitä, mutta pelaan veljen kanssa, Niklas kertoo.
Tuisku kertoo pitävänsä palloilulajeista ja ringetestä, jota hän on harrastanut viitisen vuotta.
– Olen maalivahti.
Eevert pitää koripallosta ja jääkiekosta, joista jälkimmäistä hän on harrastanut noin viisi vuotta. Säde kertoo pitävänsä yleisurheilusta, luistelusta ja pallopeleistä sekä kävelemisestä.
– En enää harrasta mitään liikunnallista vaan näyttelemistä, mutta liikun muuten.
Välituntisinkin oppilaille kuulostaa kertyvän liikettä. Niklas pelaa jalkapalloa, Tuisku on kavereidensa kanssa, Eevert kiipeilee ja hyppii lumikasoissa ja Säde kertoo tavallisesti kävelevänsä yhdessä ystäviensä kanssa.
”Mitä asialle voitaisiin yhdessä tehdä?”
Lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn lasku on huomioitu Laitilan sivistystoimessa laajemmin.
– Huoli lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn tason kehityksestä on varmasti yhteisesti jaettu huoli, ei pelkästään Laitilassa vaan myös valtakunnallisella tasolla, sivistysjohtaja Susanne Laaksonen kertoo.
Laaksonen kertoo kiinnittäneensä tuloksissa huomiota yleisesti lasten ja nuorten toimintakyvyn tilaan.
– Jäin pohtimaan, että onko niin, että osa lapsista ja nuorista liikkuu aktiivisesti ja osalle liikunnallinen elämäntapa on jäänyt vähemmälle. Ja jos näin on, mitä asialle voitaisiin yhdessä tehdä.
Laitilan kouluissa on käynnissä Liikkuva koulu ja oppiva yhteisö -hanke.
– Varppeen yläkoulussa ja alakoulujen puolella toiminnallisuutta ja liikettä on pyritty lisäämään oppituntien yhteyteen ja välitunneille.
Parhaillaan suunnitellaan lähiliikuntapaikkaa Varppeen koulun ja lukion piha-alueelle.
– Tällä pyritään lisäämään oppilaiden ja opiskelijoiden välituntiliikkumista sekä aktivoimaan kaikkia kuntalaisia toiminnalliseen vapaa-ajan liikkumiseen.
Kouluissa voidaan lisätä liikuntaa koulupäivien lomaan, mutta jotta liikettä tulisi riittävästi lasten ja nuorten pitäisi liikkua myös vapaa-ajalla.
– Lapsi ja nuori kasvaa perheen liikkumistottumuksiin. Ohjaaminen liikunnallisiin harrastuksiin olisi tärkeää, mutta liikkua voi myös muuten vaan yhdessä perheen tai ystävien kanssa.
Laaksonen kertoo, että sivistystoimessa pyritään tarjoamaan liikunnallista kerho-, kurssi- ja ohjaustoimintaa.
– Seurat kantavat oman tärkeän roolinsa myös hienosti. Yhdessä kannustamalla ja tukemalla sekä tarjoamalla erilaisia vaihtoehtoja liikkumiseen, olisi mahdollista lisätä liikettä lasten ja nuorten arkeen.