Jussi Vaajasaari
Laitilan Untamalan vanhaan koulurakennukseen perustetun Wanhan koulun 10-vuotisjuhlaa vietettiin viime sunnuntaina Untamalan koululla. Juhlayleisönä oli ennen muuta untamalalaisia ja eläkkeelle jääneitä opettajia.
– Tänään meillä on kaksi aihetta juhlintaan. Kymmenen vuotta sitten juhlimme Wanhan koulun avajaisia tuolla vanhan puolen yläkerrassa. Toinen aihe ovat juhlaan kutsutut herrat, jotka Untamalan koulusta opiskelemaan lähdettyään ovat työyhteisönsä arvostuksesta saaneet opetusneuvoksen tittelin, sanoi tervehdyssanoissaan Laitilan senioriopettajain Marjatta Tala.
Wanhan koulun juhlaan oli kutsuttu puhumaan aikoinaan Untamalassa koulutaipaleensa aloittaneet opetusneuvokset. Untamalan koulu on varmaan ainoa opinahjo, jonka oppilaista neljä on saanut opetuneuvoksen arvonimen. He ovat Mika Rantanen, Hannu Salvi, Harri Seikola sekä Kauko Leivo, joka ei ollut juhlassa mukana.
Raisiolainen Harri Seikola, valmistui vuonna 1979 insinööriksi ja suoritti ammatillisen koulutuksen opettajatutkinnon vuonna 1985. Näiden lisäksi hänellä on lukuisia johtamiseen ja taloustietoon liittyviä koulutuksia.
Seikola toimi pitkään Turun Aikuiskoulutuskeskuksen rehtorina ja jäi vuonna 2016 eläkkeelle Turun Aikuiskoulutussäätiön toimitusjohtajan tehtävästä. Ansiot työelämässä ja kymmenet eri luottamustehtävät toivat hänelle vuonna 2013 opetusneuvoksen arvonimen.
– Lähdin täältä tasan 60 vuotta sitten.
Seikola kävi alakoulun “vanhan liiton” aikana. Silloin kunnioitettiin opettajia eikä häiritty opetusta, sillä opettajapariskunta Kosti Ala-Kaila ja Elli Ala-Kaila olivat auktoriteetteja.
– Ei oltu “pipo päässä eikä kännykkä kourassa”. Talviliikuntapäivänä teimme Velhojärven jäälle napakelkan. Keväisin alkoi napulin heitto heti, kun joltain seinustalta suli lumet, muisteli Harri Seikola.
Jyväskylässä asuva Hannu Salvi opiskeli Turun yliopistossa historiaa, valtio-oppia ja taloustiedettä. Valmistuttuaan filosofian maisteriksi vuonna 1983 hän toimi Alkio-opistolla yhteiskunnallisten aineiden opettajana ja vs. rehtorina. Vuodesta 1990 vuoteen 2017 Salvi toimi Keski-Suomen Opiston rehtorina.
Hänen merkittävimmät luottamustehtävänsä liittyvät Suomen Kansanopistoyhdistykseen ja ammatillisen koulutuksen sekä aikuiskoulutuksen kehittämiseen. Opetusneuvoksen arvonimen Salvi sai vuonna 2009.
– Ensimmäinen koulumuistoni on kevättalvelta 1962, jolloin minut tuotiin Niemispäästä traktorin puukopassa filtin alla ilmoittautumaan Untamalan kouluun Elli Ala-Kailalle.
Ala-Kailat jäivät eläkkeelle, ja lapsen silmin näkyi sukupolven vaihtuminen vauhdin lisääntymisenä.
– Musiikki ja liikunta tulivat näkyvämmiksi uusien opettajien Kaarina ja Veikko Laihin myötä, muisteli Hannu Salvi.
Opetusneuvoksista nuorin, kasvatustieteen maisteri Mika Rantanen, on vuodesta 1986 alkaen toiminut Kaarinan kaupungissa ensin luokanopettajana ja sitten rehtorina. Vuodesta 2013 alkaen aina vuoteen 2020 hän on ollut Kaarinan johtava rehtori.
Mika Rantasen monet luottamustehtävät ovat liittyneet kunnallispolitiikkaan. Pisimpään hän on toiminut Turun Osuuskaupan ja SOK:n luottamustehtävissä, joista osittain juontuu vuonna 2021 saatu opetusneuvoksen arvo.
– Olen perheen vanhin lapsi ja tulin ummikkona uuteen ja outoon koulumaailmaan. Kaikkein pienimmätkin saivat numeroarvostelun, ja ensimmäisessä Kaarina Laihin antamassa joulutodistuksessani oli vain seiskoja.
Untamalan koulussa opetti yhden lukuvuoden muusikkona tunnettu Pentti “Oskari” Kangas, kun Veikko Laihi oli opiskelemassa englannin opettajaksi. Tuolloin alkoi Laitilan kansakouluissa englanninopetus.
– Kerran oli minun vuoroni viedä keittolasta kouluun keittoa, kun kylällä kuljeskeleva Jakke-koira tuli häiritsemään, silloin saatiin “maahan kaatunutta” keittoa vähän vähemmän, muisteli Mika Rantanen.
Laitilan kaupungin tervehdyksen juhlaan toi kulttuuripäällikkö Piia Allén.
– Laitilassa on poikkeuksellisen paljon juuri koulunkäynnin historiaan liittyvää museaalista tallennustoimintaa. Täällä Untamalassa Wanhalla koululla, Soukaisissa laskuopin isä Efraim Eloon liittyvää ja Kauppilan umpipihalla Koul-Marin eli Maria Stenroosin koulunpitoon liittyvää.
Allénin mukaan Wanha koulu esittelee koulunkäyntiä kansakouluaikaan elämyksellisellä tavalla. Tästä syystä kohde mukana uudessa kulttuurikasvatussuunnitelmassa.
– Voisikohan Laitila jossain vaiheessa profiloitua koulunkäynnin historian esittelijänä, tallentajana ja osaajana? pohdiskeli Piia Allén.
Wanhan koulun vuosijuhlan käytännön järjestelyt oli hoitanut Seppo Porkka. Hän on Wanhan koulun vastaava ja Laitilan senioriopettajain varapuheenjohtaja. Porkka kertoi juhlaväelle lyhyesti Wanhan koulun kymmenvuotishistorian.
Wanhan koulun historia alkaa Laitilan koululaitoksen 100-vuotisjuhlasta, johon oli kalustettu vanha luokkahuone vuonna 1973. Tavarat koottiin kansalaiskoulun vintille, mistä ne sijoitettiin Laitilan opettajien ammattiyhdistyksen perustamaan museoluokkaan Mudaisten koululle. Myöhemmin koulukalusto tuotiin rukoushuoneelle, nykyiseen Walon taloon. Laitilan veteraaniopettajat, nykyisin senioriopettajat, halusivat rukoushuoneen palon jälkeen pelastaa vanhan koulukaluston.
Kalusto oli pahoin vaurioitunut ja nokeentunut. Sen puhdistamisen parissa talkoiltiin päiväkausia Pirkko ja Pertti Lehmuskosken kiinteistössä.
– Iloksemme kalustolle löytyi paikka täältä Untamalasta, kun vanha puutyöluokka jäi pois käytöstä. Wanhassa koulussa on järjestetty tilaisuuksia yhdessä Untamalan kyläyhdistyksen kanssa, kertoi Seppo Porkka.
Juhlassa esiintyivät myös Laitilan kyläkoulun Untamalan koulutalon ylimpien luokkien oppilaat. Oppilaat lauloivat ja soittivat pianoa ja nokkahuiluja. Heitä johti rehtori Noora Vesterinen. Esityksen oli harjoituttanut opettaja Juha Ellmén.