Äitiys muutti arvomaailman – Yhteiskunnalla ristiriitaisia odotuksia kouluttautumisesta ja lasten hankinnasta

0
Essi on vanhempiensa silmäterä. Pian 10 kuukautta täyttävä tyttö on iloinen ja vauhdikas, mutta luonnettakin löytyy.

Jenna Westerlund

Neea Helinille sunnuntai on tärkeä päivä. Essi -tyttö teki Neeasta äidin viime vuoden heinäkuussa, ja nyt hänellä on edessään ensimmäinen äitienpäivä äitinä.

– Tuntuu hassulta olla nyt se henkilö, jota juhlitaan äitienpäivänä. Oikein ei vielä osaa sanoa, miltä se silloin äitienpäivän aamuna tuntuu, ensimmäistä äitienpäiväänsä odottava Neea Helin kuvaili tuntemuksiaan ennen juhlapäivää.

Neean ja hänen avopuolisonsa Sami Varjon esikoistyttö Essi syntyi viime vuoden heinäkuussa, joten vauvavuosi lähenee loppuaan. Raskausuutisen saatuaan Neea oli 22-vuotias.

Ensisynnyttäjien keski-ikä on Suomessa tilastojen mukaan 30 vuotta, ja kaikkien synnyttäjien keski-ikä on 31,6 vuotta. Vaikka 23-vuotiaana lapsen saaminen on suhteellisen harvinaista, on Neean tuttavapiirissä nuorempiakin äitejä. Neea kokee olevansa nuori äiti, eikä sellaisena oleminen ole helppoa.

– Olen oman äitiyden vuoksi pohtinut asiaa paljon. Valtio haluaa nuoria äitejä, mutta toisaalta elämme koulutusyhteiskunnassa, jossa odotetaan ihmisten kouluttautuvan. Tällöin kaikilla ei taloudellisesti ole mahdollista olla nuori äiti, vaikka haluaisi.

Pian äitienpäivän jälkeen perheen on aika muuttaa suurempaan asuntoon, jotta jo nyt kovaa vauhtia ryömivä Essi saa ympärilleen lisää tilaa. Vauva-arjessa puhaltavat myös uudet tuulet, kun Neea aloitti vapun jälkeen täysipäiväisenä Jyskeen pesäpallojaostossa.

– Itse halusin pitää Essin vielä kotona. Pyrimme Samin kanssa sopimaan työvuoromme niin, että olisimme vuorotellen töissä. Sitten elokuusta lähtien Essi onkin hoidossa isovanhempiensa luona, Neea kiittelee.

Uuden elämänvaiheen yli tutun ympäristön turvin



Vaikka lapsi oli Neealle ensimmäinen, osasi hän jo jonkin verran odottaa sitä, mitä vauva-arki toisi mukanaan. Hänellä itsellään on 12 vuotta nuorempi pikkuveli, ja ympärillä on ollut muutenkin paljon lapsia. Osittain arki onkin vastannut ennakko-odotuksia, mutta esiin on noussut myös uusia asioita.

– Sen, mitä ulkopuolisina näemme muiden arjesta, on oikeasti vain pintaraapaisu todellisuudesta. Lapsen kanssa eläminen on ollut odotettua haastavampaa, sillä tekemistä on yllättävän paljon.

Vauvan elämän ensihetkillä perhe eli tyypillisessä vauvakuplassa, jolloin kaikki oli uutta ja ihmeellistä. Sopeutumista uuteen elämänvaiheeseen auttoi se, että vanhemmat olivat yhdessä kotona hoitamassa vauvaa.

Tämänkin jälkeen arki on soljunut omalla painollaan eteenpäin. Apuna on ollut laaja tukiverkosto sekä tuttu ympäristö.

– Sain kandin paperit Jyväskylän yliopistosta viime kesänä ja lopullisesti muutin takaisin Laitilaan viime toukokuussa. Tämä on tuttu ympäristö ja täällä meillä on laaja tukiverkosto. Olen esimerkiksi saanut koko ajan tukea perheeltäni ja he ottivat aikoinaan raskausuutisenkin hyvin vastaan.

Vaikka tie vei välillä suurempaan kaupunkiin opiskeluiden vuoksi, on Laitilasta löytynyt nyt perheelle vakituinen koti. Suunnitelmissa ei ole muuttaa pois ainakaan hetkeen, sillä kaikki tarvittava on lähellä.

– Täällä on lyhyet välimatkat, ja olen alkanut pyöräilemään nyt kaikkialle. Täällä on perheeni ja tuttuni sekä ihanat neuvolatyöntekijät, joilta olen aina saanut vastaukset huoliin ja murheisiin. Sain täältä nyt myös työpaikan, joten emme kyllä ole ajatelleet pois muuttamista, Neea selitti.

Äitiyden mukanaan tuomat uudet arvot



Vauvan saaminen on opettanut Neealle paljon. Hänelle lapsena opetetut asiat ovat esimerkiksi avautuneet aivan uudella tavalla, ja Neea haluaakin opettaa tiettyjä perheessä opittuja tapoja eteenpäin omalle lapselleen.

– Arvomaailmani sekä tulevaisuuden haaveeni ovat kyllä muuttuneet. Ymmärrän nyt myös paremmin asioita, joita minulle on opetettu, ja toisaalta haluan nyt opettaa niitä samoja asioita lapselleni, Neea kertoo.

Lapsuudesta mieleen ovat jääneet arjen tavalliset, mutta yhdessä tehdyt asiat, kuten leipomisessa ja ruoanlaitossa mukana oleminen sekä iltasatuhetket. Jo nyt perheessä luetaan iltasatuja, ja kun Essi on hieman vanhempi, pääsee hän samalla tavalla mukaan ruoanlaittoon kuin Neea lapsena.

– Haluan olla lämmin äiti, joka on läsnä ja näyttää tunteensa. Perheessämme välittäminen on näytetty esimerkiksi halauksin, ja tämän saman aion opettaa Essille. En pelkää näyttää sitä, että välitän.

Edessä siintää nyt ensimmäinen äitienpäivä. Tunnelma on hieman jännittynyt, sillä Neean on hankala asettua juhlittavan henkilön rooliin. Perheen perinteet kuitenkin jatkuvat.

– Päivä on aina ollut minulle arvokas ja merkittävä monella tapaa. On upeaa päästä kokemaan äitiys sekä äitienpäivä nyt myös itse, vaikka konkreettisesti tiedän vasta sunnuntaina sen, miltä se tuntuu.

Päivä kerrallaan eläminen on Neean vahva teema arjessa, mutta äitienpäivän lisäksi hän odottaa myös Essin kasvua ja kehitystä. Pilke silmäkulmassa hän mainitsee tärkeänä asiana ensimmäisen sanan oppimisen.

– Toivottavasti ensimmäinen sana on äiti, Neea nauroi.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän