Viime viikolla vietettiin digitaitoviikkoa. Digi- ja väestötietovirasto (Dvv) linjasi teemaviikolla, miten kansalaisten puutteelliset digitaidot voivat hidastaa tai jopa pysäyttää suomalaisen yhteiskunnan kehityksen.
Digitaidot ovat osa olennaisia perustaitoja, kuin 2000-luvun ihmisen luku- ja kirjoitustaito. Nykyään monia arkisiakaan palveluita ei ole kovin helppo hoitaa kasvotusten tai edes puhelimitse. Myös viihdepalvelut ovat olennaisesti digitalisoituneet.
“Varmasti moni kokee huonommuutta ja pudonneensa nykyajan kelkasta, koska ei omaa riittäviä digitaitoja.”
Parhaimmillaan digiasiointi sujuu helposti ja nopeasti. Mutta monimutkaiset, huonosti suunnitellut tai syystä tai toisesta toimimattomat digipalvelut voivat rampauttaa asioiden hoidon totaalisesti. Varmasti moni kokee huonommuutta ja pudonneensa nykyajan kelkasta, koska ei omaa riittäviä digitaitoja. Digitaitojen puute myös altistaa syrjäytymiselle.
Isoja kysymyksiä on paljon: Onko ihminen itse vastuussa riittävistä digitaidoistaan? Kuka ottaa koppia, jos taidot eivät riitä? Tai oletammeko virheellisesti, että digitaalisessa yhteiskunnassa kasvaneet lapset ja nuoret hallitsevat automaattisesti digitaidot? Entä kuka on vastuussa niissä tilanteissa, joissa palvelun käyttö on estynyt vaikkapa järjestelmässä olevan vian vuoksi?
Lähiaikoina julkisuudesta on voinut bongata muun muassa, miten Kanta-Hämeen potilastietojärjestelmä on kaatunut, miten VR:n “järjestelmä ei välitä mitään tietoa mihinkään” ja miten Osuuspankin verkkopankki kaatui. Ja vieläkö muistat, miten iso osa maailmaa vaikutti olevan sekaisin, kun lokakuussa 2021 Facebook, Whatsapp ja Instagram kaatuivat historiallisen pitkäksi ajaksi eli peräti kuudeksi tunniksi?
Digitaalinen yhteiskunta on monin tavoin myös haavoittuva.
Solina Saarikoski
solina.saarikoski@laitilansanomat.fi