Kouman kylän Särkiojassa liikkuu syksyisin ja keväisin valtavia määriä pikkukaloja. Pekka Perkkola on kahdenkymmenen vuoden ajan tehnyt ojassa tehokasta hoitokalastusta neljällä katiskalla. Tänä vuonna tehtävään on saatu uusi mies Rantalan tilalta.
Särkioja virtaa Särkijärvestä Lukujärvelle Rantalan tilan läpi. Oja on nimensä veroinen, koska särkien määrä keväisin ja syksyisin on valtaisa. Tilan isännän “oikea käsi” Jurii Antepa on työpäiviensä jälkeen tyhjentänyt katiskat. Huhtikuun kolmen viikon aikana tuli katiskoista lähes 1000 kilogrammaa kalaa.
– Kolmen parhaan päivän aikana saimme 400 kilogrammaa kalaa, sanoo viehekalastusta harrastava Jurii Antepa, joka on asunut Rantalan tilalla kymmenen vuotta.
Rantalan tilan isännän Janne Soinin mukaan tärkeintä on se, että järvet pysyvät kunnossa.
– Tämä on meiltä pieni apu, kun yhdessä tehdään kunnostusta, sanoo Soini, joka kasvattaa maillaan sipulia, persiljaa ja perunaa.
Kaksikymmentä vuotta sitten Länsi-Laitilan järviseuran kokouksessa pohdittiin, miten Särkijärvestä ja Lukujärvestä saataisiin poistettua särkikaloja ja kääpiöityneitä ahvenia. Hoitokalastus päätettiin aloittaa Särkiojassa.
– Rantalan tilan emäntä Virpi Soini kertoi kokouksessa, että Särkiojassa on keväisin kaloja vaikka kuinka paljon, muistelee Pekka Perkkola erinomaisen katiskan paikan löytymistä.
Alkuaikoina Pekka Perkkola kalasti aamuin illoin poikansa Jussi Perkkolan kanssa, koska suurten kalamäärien takia tarvittiin katiskaa nostamaan kaksi miestä. Sittemmin häntä ovat silloin tällöin auttaneet Rauno Uusitalo ja Seppo Varjo .
Hoitokalastusta on tehty talkootyönä sekä huhtikuussa että lokakuussa. Pekka on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana nostanut Särkiojasta uskomattoman määrän pikkukaloja, yli 20 000 kilogrammaa.
– Lähtemisen into alkoi jo laantua, ja sain ilokseni opastaa tehtävään uudet miehet, Jannen ja Juriin, sanoo 86-vuotias Pekka Perkkola.
Kouman, Laustin ja Seppälän osakaskunnat ovat alueen järvien omistajia. Sirppujoen kalatalousalue, jota aiemmin Laitilan kalastusalueeksi kutsuttiin, on hankkinut osakaskunnille isoja Weke-katiskoja. Katiskat pyytävät tehokkaasti pieniä kaloja. Näillä katiskoilla hoitokalastusta tekevät Särkijärvellä ja Lukujärvellä monet mökkiläiset.
Kouman osakaskunnan omistamiin yhteisiin vesialueisiin kuuluu suuri osa Särkijärveä ja Lukujärveä sekä järvet yhdistävä Särkioja.
– Poistamalla pikkukaloja Särkiojasta saadaan kalojen koko kasvamaan molemmissa järvissä. Vasta kaksikymmensenttiset ahvenet ovat petokaloja, ja hoitokalastuksen ansiosta niiden määrä on saatu hyvään kasvuun, sanoo Kouman osakaskunnan esimies Seppo Varjo.
Hoitokalastuksella pyritään vaikuttamaan ennen muuta vesien laatuun. Pikkukaloja poistamalla estetään järvien rehevöitymistä ja leväkantojen kasvua. Suuret kalamäärät kärsivät ravinnon puutteesta ja tonkivat järvien pohjamutaa, jolloin vapautuu ravinteita veteen. Kalat syövät pinnan pieniä äyriäisiä, jotka taas käyttävät ravinnokseen leviä. Kymmensenttiset ahvenet voivat olla kymmenvuotiaita ja sukukypsiä.
Hoitokalastuksen vaikutuksista hyötyvät järvien kaikki mökkiläiset ja muut virkistyskäyttäjät.
– Kaarni-, Luku- ja Särkijärven vesioikeudellinen yhteisö on velvoitettu pitämään huolta järvillä sekä vesikorkeudesta että veden laadusta. Olemme kiitollisia, kun Pekka Perkkolan työlle saatiin Rantalan tilalta jatkajat, sanoo vesioikeudellisen yhteisön puheenjohtaja Raimo Laaksonen.
Pyydetyt kalat kuljetetaan talkootyönä Uudenkaupungin kalasatamaan Selkämeren Kalasta saadussa kuljetusastiassa. Kalat päätyvät turkiseläinten rehuksi.
