Laitilan seudun ympäristöyhdistyksen järjestämissä talkoissa kerättiin vajaassa kahdessa tunnissa 83 pussia roskia. Yksittäisiä roskia ei laskettu, mutta niitä lie ollut tuhansia.
Talkoolaiset – joista suurin osa oli ukrainalaisia – jakaantuivat pienempiin ryhmiin ja lähtivät ”aarteenetsintään” Kirkkopuistoon, Sirpunpuistoon, Walon mäelle, Opistotalon ympäristöön, Keskuskadulle, uima- ja jäähallien ympäristöön, Palmusen alueelle sekä S-marketin tontin rajalle.
Ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Marja-Liisa Mutka, varapuheenjohtaja Timo Vaahtoranta ja hallituksen jäsen Riitta Koistinaho ottivat alueekseen Palmusen alueella Huovinojan varren. Jo matkalla sinne löydettiin ensimmäiset lasinsirpaleet ja tyhjät mehutetrat.
– Täällä on hienoja kävelyreittejä koiran ulkoiluttajille. Itsekin kuljin näitä polkuja paljon koirien kanssa, kun asuin täällä. Lasinsirut ovat tietysti vaarallisia koirien tassuille, Mutka puheli, kun kumartui keräämään sirpaleita roskapussiin.
Vuohenojan varsi näytti äkkiä katsoen siistiltä. Frisbee-golfradan nurmi viheriöi tasaisena, eikä edes roskapönttöjen ympäristössä näkynyt mitään ylimääräistä. Tarkemmin katsoen kerättävää alkoi kuitenkin löytyä: ojaan potkaistu jalkapallo, eksynyt frisbee, epämääräisiä styroxin paloja, iso säilytyslaatikko, pulloja, isoja ja pieniä muovipusseja. Löytöjen joukossa oli myös ehjä nahkavyö, ilmeisesti miesten housuihin tarkoitettu.
– Onkohan tässä oltu kotimatkalla ravintolasta ja hätä yllättänyt? Kiireessä vetäisty koko vyö pois, talkooryhmä mietti.
Roskien joukossa erilaiset muovituotteet olivat selkeä enemmistö. Ajan kuluessa muovi hajoaa luonnossa ns. mikromuoviksi ja kulkeutuu ihmisten ja eläinten elimistöön ilman, veden ja ravinnon mukana. Muovin hajoaminen kestää yhdisteestä riippuen kauan, muutamista vuosista jopa satoihin vuosiin ja sitä ennen muoviroska voi aiheuttaa vahinkoa esimerkiksi siten, että linnut sotkeentuvat tai tukehtuvat erilaisiin muovituotteisiin. Yleisin luontoon päätyvä muoviroska on tupakantumppi. Tupakan filtterit tehdään muoviksi luokitellusta selluloosa-asetaatista ja ne sisältävät myös myrkyllisiä kemikaaleja.
Roskia kerätessä pohdittiin samalla sitä, miten roskaamista voisi vähentää ja keitä ne ovat, joiden roskia tässä kerätään? Maailmassa on maita, joissa roskaaminen on niin ankarasti kielletty, ettei roskia toden totta näy missään.
– Meillä tuskin voidaan kovin diktatorisia keinoja käyttää. Jokaisen pitäisi vain yrittää itse näyttää hyvää esimerkkiä ja olla roskaamatta.
Talkoissa kerätyt roskapussit ilmoitettiin mukaan Ylen ja eri ympäristöjärjestöjen Miljoona roskapussia-kampanjaan. 14.6. päättyvässä koko Suomea koskevassa kampanjassa on tähän mennessä kerätty noin 120 000 pussia roskaa.
