Kotimyynti herättää tunteita ja usein syystä. Myyjien käytös voi olla tungettelevaa. Ovelle ilmestynyt myyjä haluaa keskustella kattoremontista, ikkunaremontista, aurinkopaneeleista tai talon turvajärjestelmästä. Myyntipuhe voi saada ihmisen vakuuttuneeksi, että kodissa on remonttitarvetta, vaikka ei välttämättä olisikaan.
Erityisen ikävää kotimyynti on yksinasuvalle vanhukselle. Ikäihminen voi kokea tilanteen jopa pelottavana. Hyvän tapakasvatuksen saanut iäkäs ihminen ei silti kehtaa kieltää, kun myyjä haluaa tulla sisälle keskustelemaan. Kotimyyjiltä toivoisi erityistä hienotunteisuutta, kun asiakas on iäkäs.
Iäkkäiden läheisten kanssa on hyvä jutella siitä, miten kotimyyntiin kannattaa suhtautua. Hyvät vinkit keskusteluun löytyvät Kuluttajaviraston sivulta. Kuluttajavirasto neuvoo sanomaan kauppiaalle jämäkästi, että ei kiitos – en ole kiinnostunut. Sekin voi auttaa, että talon ulko-ovelle laittaa lapun: Ei kotimyyntiä.
Kuluttajavirasto opastaa myös, miten läheiset pystyvät tunnistamaan tilanteen, jossa vanhus on joutunut epäasiallisen myyjän uhriksi. Hälytyskellon pitäisi soida, jos iäkkään sukulaisen asunnossa on uutta tavaraa, jota hän ei tarvitse, tai vanhus saa laskuja tuotteista, joita ei ole omasta mielestään tilannut.
Jos ikäihmisellä ei ole ketään läheistä, jonka kanssa voisi miettiä kodin remonttitarvetta, apua saa esimerkiksi Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojilta.
Teija Uitto
teija.uitto@laitilansanomat.fi