– Ajattelin, että nyt vain raivaan itselleni aikaa tähän, Mattila kertoo.
Mattilan mukaan Winnovan opettajat olivat kannustavia ja antoivat tilaa opiskelijoille.
– Jokaiselle lähitapaamisjaksolle valittiin oma luotsi, joka luotsasi omassa pienryhmässään kyseisen jakson tehtäviä. Tarkastelimme paljon valmentavaa johtajuutta, jossa pyritään vuorovaikutussuhteeseen, jonka tavoitteena on kehittää johdettavien kykyä oman työnsä johtamiseen osana kokonaisuutta. Valmennuksessa ajatuksena oli, että kurssin vetäjät voivat jossain vaiheessa vetäytyä enemmän taka-alalle sparraajiksi.
Mattilan 16-henkiseen opiskeluryhmään kuului ammattilaisia eri aloilta ja erilaisilla taustoilla.
– Se oli silmiä avaavaa, kun huomasi, että johtamiseen liittyvät asiat olivat aivan samanlaisia kaikille alasta riippumatta. Kun niitä yhdessä ratkottiin ja pohdittiin, sai aina uusia näkökulmia ja ideoita.
Erikoisammattitutkintoon johtaneet opinnot olivat laajuudeltaan 180 opintopistettä, ja niiden suorittaminen työn ohessa kesti kaksi vuotta.
– Kaikki koulutuksen tehtävät liittyivät omaan työhön, ja se, että työnantaja antoi kouluttautua työajalla, oli tosi hienoa.
Koulun rehtorin tehtävään vaaditaan opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, joka Mattilalta löytyy. Hän kertoo kuitenkin nyt käydyn opintokokonaisuuden vahvistaneen etenkin hänen teoriaosaamistaan.
– Ensimmäinen kehittämistehtäväni oli se, että uudistan Kappelimäen koulun johtamisjärjestelmää.
Tehtävän myötä hän huomasi, että koulu on niin iso yksikkö, että siinä on paljon johdettavaa yhdelle ihmiselle. Sivistysjohtaja Susanne Laaksonen jakoi Mattilan huolen ja asia eteni siten, että viime syksynä Kappelimäen koulussa aloitti apulaisrehtorina Juha Into .
– Meillä on mennyt tosi hyvin. Hän on päässyt hienosti mukaan työyhteisöön ja on auttanut todella paljon näissä hallinnon töissä.
Vaikka Kappelimäen koulu on iso, Mattilan mukaan kouluyhteisö on suhtautunut hyvin monenlaisiin muuttuviin tilanteisiin ja niitähän on viime vuosina piisannut. Ensin puhkesi koronapandemia ja sen jälkeen Ukrainan sota, joka näkyi isosti Laitilassa ja Kappelimäen koulussa.
Toinen kehittämistehtävä, jonka Mattila teki opintoihinsa liittyikin juuri ukrainalaisten pakolaisten tuloon ja siihen, miten heille tarjottava opetus järjestettiin tyhjästä.
– Meillä ei ollut tiloja eikä henkilökuntaa. Iso oppilasmäärä piti yhtäkkiä sopeuttaa tähän yhteisöön.
Koulun oppilasmäärä kasvoi lyhyessä ajassa 54 oppilaalla.
– Valmistavan opetuksen ryhmiä perustettiin neljä, joista kaksi on toiminut Kappelimäen koulun tiloissa ja kaksi lukion puolella.