Kokouksen alussa valtuuston puheenjohtaja Miikka Roos (yp.) esitti, että vastuuvapauden myöntäminen käsiteltäisiin omana pykälänään, koska siihen liittyy esteellisyyskysymyksiä. Tällöin tilinpäätös voitaisiin käsitellä kokouksessa ja saataisiin hyväksyttyä kuntalain mukaisesti kesäkuun loppuun mennessä.
Kokoomuksen ryhmä oli kuitenkin keskinäisissä keskusteluissaan kallistunut siihen, että he haluavat pitää esityslistan työjärjestyksestä kiinni.
– Niin ei tule mitään sekaannuksia sen suhteen, kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Maija Junkola-Lehtonen sanoi.
Valtuutettu Anna Kim (yp.) kysyi talous- ja hallintojohtaja Krista Topilta , miten tärkeänä tämä pitää sitä, että tilinpäätös saataisiin nyt hyväksyttyä. Topin mukaan se olisi todella tärkeää, koska lain mukaan tilinpäätös pitäisi hyväksyä kesäkuun loppuun mennessä.
– Mutta tässähän on vielä kesäkuuta jäljellä, Junkola-Lehtonen huomautti.
Roos yritti vielä vedota kokoomuksen ryhmään, jotta tilinpäätös saataisiin käsiteltyä torstaisessa kokouksessa.
– Eikö se olisi järkevää, jotta ei tarvitsisi kesäkuussa järjestää toista kokousta, Roos sanoi.
Kokoomus piti kuitenkaan kannastaan kiinni, ja valtuuston kokous eteni esityslistan mukaisessa järjestyksessä.
Koska pelkkää kokousta seuraamalla oli vaikea pysyä kärryillä siitä, missä tilinpäätöksen käsittelyssä mennään, Laitilan Sanomat pyysi talous- ja hallintojohtaja Krista Topia taustoittamaan tilannetta jälkikäteen.
Ensinnäkin kokoomuksen mukaan tilinpäätöstä valmistellut toukokuussa pidetty kunnanhallituksen kokous ei ollut laillinen, koska sen koolle kutsujana toimi vs. kunnanjohtajaksi nimetty Olli Lahtonen. Kokoomuksen mukaan kunnanjohtajan sijaisena tulisi toimia talous- ja hallintojohtaja. Asiasta käytiin keskustelua myös valtuuston kokouksessa.
Tilinpäätökseen tämä liittyy siten, että tilintarkastaja esittää sen hyväksymistä ehdollisena.
– Esitämme tilinpäätöksen hyväksymistä edellyttäen, että valtuusto hyväksyy 30.5.2023 pidetyn kunnanhallituksen kokouksen valmistelun ja esittelyn, tilintarkastuskertomuksessa todetaan.
Toinen ongelma on, ettei tilintarkastaja kaikilta osin puolla vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille, kuten kunnanhallitukselle. Asiaa tulkittiin Pyhärannan valtuustossa torstaina siten, että kaikki, jotka ovat tilikaudella 2022 osallistuneet kunnanhallituksen kokouksiin, ilmoittivat olevansa esteellisiä käsittelemään vastuuvapauden myöntämistä.
– Tämä johti siihen, että valtuusto ei ollut päätösvaltainen ja asia jouduttiin jättämään pöydälle, Topi sanoo.
Seuraavaksi kunnassa pohditaan, saadaanko tilinpäätös käsiteltyä lain antaman aikarajan puitteissa ja jos, niin miten se tehdään. Topin mukaan yksi vaihtoehto on eriyttää tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen eri pykäliin. Näin tehtiin esimerkiksi Laitilan valtuustossa aiemmin tässä kuussa.
Tilintarkastuskertomuksessa viitataan muun muassa hallinnollisista ja sisäiseen valvontaan liittyvistä asioista annettuihin muistutuksiin. Yksi syy siihen, ettei tilintarkastaja puolla vastuuvapauden myöntämistä kaikilta osin, on valtuuston kokouksessakin torstaina esiin noussut vuoden 2021 tilinpäätökseen liittyvä tilintarkastuspöytäkirja.
Kyseessä on ei-julkinen tilintarkastajien antama ohjeistus, johon kunnan täytyy lain mukaan antaa vastine. Tuntemattomasta syystä asiakirjan käsittely viivästyi kunnan hallinnossa kahdeksan kuukautta ja päätyi hallituksen pöydälle vasta tammikuussa 2023. Topin mukaan asia on nyt hoidettu asianmukaisesti mutta myöhässä.
Vastuuvapaus
Tilinpäätöksen yhteydessä kunnanvaltuusto tavallisesti myöntää vastuuvapauden tilivelvollisille.
Vastuuvapauden myöntämättä jättämisestä ei suoraan seuraa tilivelvollisille mitään sanktiota, mutta jos vastuuvapautta ei myönnetä, valtuustolla on myöhemmin mahdollisuus haastaa tilivelvolliset rikos- tai vahingonkorvausvastuuseen.
Mikäli tällaisiin toimiin ryhdytään, valtuuston on erikseen päätettävä niistä.
Rikosoikeudellisesta vastuusta vastuuvapaus ei vapauta vaan tilivelvolliset voidaan saattaa vastuuseen, mikäli paljastuu myöhemmin, että tilivelvollinen on syyllistynyt rikokseen.
Pyhärannan hallinnollinen kriisi näkyi kokouksen päätteeksi myös valtuustoaloitteena.
Kokoomuksen ryhmä esittää, että kunta pyytää valtiovarainministeriöstä selvitysmenettelyä poikkeuksellisten hallinnollisten vaikeuksien vuoksi.
Valtuustoryhmät erimielisiä siitä, kenen tulisi toimia kunnanjohtajan sijaisena
Kokoomus ja Yhteinen Pyhäranta olivat eri linjoilla siitä, kenen kuuluisi toimia kunnanjohtajan sijaisena. Kokoomus katsoi, että kunnanjohtajan sijaistaminen kuuluu noin kuukausi sitten valitun talous- ja hallintojohtaja Krista Topin tehtäviin.
Taustalla on valtuuston aiempi päätös siitä, että rakennustarkastaja Olli Lahtonen toimii kunnanjohtajan sijaisena siihen saakka, että uusi kunnanjohtaja palkataan tai saadaan pätevyysvaatimukset täyttävä sijainen. Kokoomuksen kanta on, että Topi täyttää pätevyysvaatimukset.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jyrki Nurmi (yp.) kertoi selvittäneensä, että kunnanjohtajan sijainen ja sijaisuus ovat kaksi eri asiaa. Valtuusto on nimennyt Lahtosen sijaiseksi ja sijaistamisella tarkoitetaan sitä, jos tehtävään nimetty henkilö on estynyt. Valtuusto päättää pidempiaikaisesta sijaisuudesta.
– Sitä (päätöstä) ei ole muutettu vielä, Nurmi huomauttaa ja lisää nykytilan olevan kuntalain mukainen.
Topi itsekin otti kantaa asiaan.
– Olen sitä mieltä, että jonkun tahon pitäisi keskustella asiasta minun kanssani. Toisekseen minulla ei ole riittävää kokemusta toimia kunnanjohtajana noin viiden viikon jälkeen siitä, kun olen tullut taloon, Topi huomautti.
Myös valtuuston puheenjohtaja Miikka Roos (yp.) toi esiin, että vaikka Topi täyttää muuten pätevyysvaatimukset, tällä ei ole kokemusta kunnan hallinnosta.
Kokoomuksen ryhmä kanta oli, ettei kunnanvaltuuston kokous ole päätösvaltainen.
– Kunnanhallituksen kokouksessa valmistelijana toiminut vs. kunnanjohtaja ei ole aiempien valtuuston ja kunnanhallituksen päätösten mukainen, kokoomuksen kirjallisessa eriävässä mielipiteessä perusteltiin.