Työalue on laaja ja tekemistä riittää.
– Yhteistyötä tehdään kuitenkin paljon. Uudessakaupungissa on vastaanottokeskus, lisäksi Uudessakaupungissa ja Laitilassa on kaupungin omat maahanmuuttoasioista vastaavat työntekijät ja lisäksi järjestöt tekevät paljon hyvää työtä.
Työnjako menee niin, että turvapaikanhakijoista vastaa vastaanottokeskus ja työperäisistä maahanmuuttajista kunnat. Myllymäen vastuulla ovat pakolaiset sekä esimerkiksi työperäisten maahanmuuttajien asiat, kun he tarvitsevat sosiaalipalveluita.
– Lähinnä työni on neuvoa ja opastaa. Tyypillistä on, että maahanmuuttajan pitäisi tehdä jokin hakemus esimerkiksi Kelalle tai hän saa päätöksen, eikä ymmärrä, mitä se tarkoittaa.
Myllymäen työhuoneen seinällä on maailman kartta. Siihen hän on nuppineulalla merkinnyt asiakkaittensa lähtömaat. Nuppineuloja on lähes 30 ja ne ovat eri puolilla karttaa, kauimmaiset Afrikassa ja Lähi-Idässä.
Alue 1:n kunnissa on hyvin erilainen tilanne sen suhteen, mistäpäin maailmaa kuntaan on tultu.
– Tälle alueelle tulee erityisesti työperäisiä muuttajia. Uuteenkaupunkiin on tultu hyvin eri puolilta maailmaa, kun sen sijaan esimerkiksi Laitilassa tulijat puhuvat enimmäkseen romaniaa, ukrainaa, venäjää ja viroa. Sinne on tultu lähinnä maataloustöihin, kuten myös Mynämäkeen, Taivassaloon, Kustaviin ja Vehmaalle.
Mynämäessä on vieraskielisiä enemmän kuin esimerkiksi Maskussa. Tätä selittää Myllymäen mukaan se, että tulijat sijoittuvat Turun seudulla Turkuun tai Raisioon.
– Kun lähellä asuu muita samankielisiä, arki tuntuu helpommalta.
Vakka-Suomessa on yksi kunta, jossa on niin vähän vieraskielisiä, ettei sitä edes tilastoida.
– Tilaston mukaan Pyhärannassa ei ole lainkaan muunkielisiä.
Varhassa on mietitty ukrainalaisten tilannetta. Täälläkin sota on läsnä heidän elämässään kaiken aikaa.
– Kännykällä pidetään yhteyttä kotimaahan, ja tarkistellaan, miten siellä voidaan. Sieltä voi tulla myös suruviesti. Jatkuva epätietoisuus siitä, miten läheiset voivat, on raskasta. Lisäksi TikTokissa on kuvia ja videoita Ukrainan sodasta, Myllymäki kuvailee.
Tilanne voi aiheuttaa traumaperäistä stressireaktiota. Tästä syystä Varhassa on mietitty, miten ukrainalaisia voitaisiin tukea.
– Meillä täällä ei ole mitään paikkaa, johon ohjata. Turussa on Serene-toimintaa, joka tukee maahanmuuttajien mielenterveyttä.
Myllymäki on huolestunut täällä olevien ukrainalaisten voinnista. Pitkään maahanmuuttotyötä tehneenä hän tietää, että avuntarvetta alkaa olla juuri nyt, kun ukrainalaiset voivat hakea kotikuntaa.
– Turvapaikanhakijat jaksavat yleensä niin kauan, kun he odottavat turvapaikkapäätöstä. Kun se sitten tulee, tulee myös romahdus.
Kun turvapaikka on varma ja suhde omaan kotimaahan katkeaa, mieli alkaa käsitellä koettuja kovia kokemuksia.
Traumat vaativat hoitoa
Teija Uitto
Alkuvuonna Laitilassa oli ukrainalaisia tilapäisen suojelun luvalla noin 330. Työllisyys- ja maahanmuuttopäällikkö Eila Pappilan mukaan lukumäärä on kevään aikana kasvanut.
– Oikeus kotikunnan hakemiseen tulee vuoden oleskelun jälkeen ja emme tiedä lainkaan, kuinka paljon kotikuntaa hakeneita on. Laitilassa kotikunnan saaneita on viime perjantain laskujen mukaan 46 henkilöä. Tiedot kirjautuvat muutaman viikon viiveellä.
Pappila toivoo, että Varha järjestää traumatisoituneille psyykkistä tukea.
– Se koetaan erittäin tarpeellisena. Traumatisoituminen jatkuu täällä turvallisissa oloissakin ihmisten seuratessa kotimaan uutisvirtaa ja viestejä.