Susien määrä on kasvanut koko maassa noin seitsemällä prosentilla ja perhelaumojen noin 14 prosentilla viime vuoden maaliskuuhun verrattuna. Luonnonvarakeskus julkisti keskiviikkona tuoreen kanta-arvionsa, jonka mukaan susia oli koko maassa maaliskuussa 291–331.
Kanta-arvio kuvaa maaliskuun tilannetta, jolloin susien määrä on pienimmillään ennen pentujen syntymää huhti-toukokuussa.
– Susien määrässä havaitaan vuosijaksojen vaihtelua. Viimeisten kuuden vuoden aikana kasvu on ollut kuitenkin keskimäärin kymmenen prosenttia vuodessa, tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta (Luke) toteaa.
Susikannan kehityksessä on huomattavia alueellisia eroja. Susireviirejä oli maaliskuussa kaikkiaan 59–64. Reviirillä tarkoitetaan aluetta, jota asuttaa susilauma tai -pari. Lounais-Suomessa susipopulaatio vahvistuu muuta maata nopeammin ja reviirit tihentyvät.
Tähän vaikuttaa hyvä ravintotilanne. Kojolan mukaan susien lisääntyminen onnistuu parhaiten valkohäntäpeuran alueella.
– Susi voi parhaiten lounaisessa Suomessa, jossa sillä on runsaasti ravintoa. Keskittymä on melkoinen, kun ottaa huomioon, että alueen pinta-ala on vain kahdeksan prosenttia poronhoitoalueen ulkopuolisesta alueesta, hän vertaa.
Länsi-Suomessa perhelaumoja oli viime vuonna 26, nyt 28.
Luonnonvarakeskus on tehnyt vuosittain ennusteen susikannan kehittymisestä. Tähän asti se on tehty yhdeksi vuodeksi eteenpäin, mutta nyt Luke julkisti ennusteen vuosiksi 2024–2025.
– Jos kannanhoidollista metsästystä ei ole, susikannan odotetaan kasvavan keskimäärin noin 10 prosenttia vuodessa, johtava tutkija Samu Mäntyniemi Lukesta kertoo.
Ennuste tehdään populaatiomallilla, jossa otetaan huomioon vain Suomen sisällä pysyvästi asuvat sudet sekä poronhoitoalueen ulkopuoleiset sudet. Oletuksena on susien normaali kuolevuus, eli luonnolliset kuolemat sekä liikenteen aiheuttamat.
Kun susiyksilöitä on nyt 262–298, ensi vuonna niitä olisi 236–383 ja vuonna 2025 222–461.
– Populaatiomallin mukaan noin 70–90 prosenttia laumoista tuottaa vuosittain uuden pentueen, Mäntyniemi sanoo.
Susikannan kehittymistä seurataan Tassu-järjestelmään tehdyistä susihavainnoista sekä dna-näytekeräyksellä, johon on osallistunut noin 170 vapaaehtoista.
Laitilassa, Kaivolan reviirillä on tehty havaintoja kahdesta sudesta 19 kappaletta viime syksynä sekä tämän vuoden puolella tammi-helmikuussa 13 kappaletta. Laumahavaintoja samalta alueelta on viime syksyltä 30 ja tammi-helmikuulta 37. Alueelta on saatu myös 13 dna-näytettä. Määrityksissä dna-näytteistä erotettiin viisi eri susiyksilöä. Näistä yksi oli reviirille kuulumaton vaeltaja. Kaivolan reviirillä on seitsemän perhelaumaa, kuten viime vuonnakin.
Ihoden reviirillä, eli Laitilan ja Pyhärannan alueella, on neljän suden lauma. Lisäystä on yksi susi viime vuodesta. Kalannin – Vehmaan alueelta kerätyistä dna-näytteistä tunnistettiin yhteensä seitsemän eri susiyksilöä. Yksi susista ei kuulunut laumaan ja se tavattiin myöhemmin Eurajoella. Vehmaalla on tehty paljon havaintoja susista: viime syksyltä kahden suden havaintoja on 97 ja tammi-helmikuussa 99, laumahavaintoja syksyltä 30 ja tammi-helmikuussa 21.
Mynämäestä kerätyistä näytteistä on tunnistettu 11 eri susiyksilöä. Mynämäessä on tehty havaintoja kahdesta sudesta viime syksynä 59, tammi-helmikuussa 27, laumahavaintoja viime syksynä 49, tammi-helmikuussa 28. Kun viime syksynä laumassa oli 3–4 yksilöä, tammi-helmikuun havainnoissa niitä oli 3–8.
Kannanhoidollinen suunnitelma tekeillä
Teija Uitto
Maa- ja metsätalousministeriö pitää Luonnonvarakeskuksen susiseurantaa hyvin merkittävänä.
– Viimeisten vuosien aikana on ollut kiistaa susien lukumäärästä, siksi Luken panostus seurantaan on äärimmäisen tärkeä, neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa.
Ministeriö ei ota vielä tässä vaiheessa kantaa kannanhoidolliseen metsästykseen. Työryhmä on arvioinut tilannetta, mutta hoitosuunnitelman päivitys on vielä kirjoitusvaiheessa.
Ministeriön tavoitteena on lähettää metsästystä linjaava kannanhoitosuunnitelma kesälomien jälkeen lausuntokierrokselle.