Pitkän linjan laitilalaisen kulttuurielämän edistäjän ja puolustajan Jukka Vehmaksen mielestä Jazzkukko-festivaali on kyennyt yhdeksässä vuodessa lunastamaan oman paikkansa. Tapahtuma tarjoaa nykyisellään Laitilalle monenlaista merkitystä.
– Alkuvaiheissa kuului vähän mutinaa, mutta sittemmin on huomattu, että se tuo mukanaan kaupunkiin vilskettä ja elämää. Paikkakunnan yrittäjillekin se on tärkeä.
Jazzkukko osaltaan vastaa tapahtumana myös keskusta-alueen kehittämistoiveisiin. Festivaalin taloudellisen avustamisen Vehmas näkee myös perustelluksi, sillä panostuksella saadaan paljon aikaan.
Ennen talkoilla tehtiin muun muassa peltotöitä sekä seuran- ja työväentaloja, joten voisiko taide ja kulttuuri olla nykyajassa sitä ihmisiä yhteen kokoavaa voimaa? Vehmaksen mielestä kyllä.
– Laitilassakin on paljon erilaista tekemistä tarjolla, ja monen näköistä osaamista tarvitaan. Mielestäni talkootyöt kulttuurin parissa sopivat hyvin esimerkiksi juuri eläköityneille ihmisille.
Jospa New Orleansiin pääsisi
Musiikkimiehenä Vehmaksella on moneen suuntaan taipuva musiikkimaku. Jazzkukon tarjoomuksista häntä ovat vuosien mittaan eniten kiinnostaneet esitykset, joissa on ollut mukana taitavat pianon tai tenorisaksofonin soittajat.
– Olen sellaisen perinteisen jazzin ystävä eli siitä niin sanotusta oikeasta jazzista. Myös Hammond-urkujen soitto on hienoa.
Kylillä on puhuttu, että Vehmas olisi kuitenkin ensisijassa bossanovamiehiä, pitääkö moinen paikkaansa?
– Kyllä, lattarijazz on erityisen lähellä sydäntäni. Ja dixieland, sitä olisi kiva joskus päästä kuulemaan New Orleansiin.