Kulkiessani Kappelinmäentietä järkytyin, kun vuosisatainen iso koivu oli kaadettu. Maisemassa miesmuistiin kohonnut komea puu, monen linnun ja pikkueläimen koti ja ruokavarasto. Terve, kaunismuotoinen koivu niin tien laidassa, ettei luulisi olevan kenenkään tiellä.
Vanhat puut ovat maiseman tukipylväitä rakennetussa ympäristössä. Suurta puuta ei voi korvata millään ihmistekoisella. Liekö näin isoa koivua muualla keskustassa, edes kirkonmäellä.
Koivun hävittäminen liittynee uuteen rakennushankkeeseen omakotitaloksi Urheilutien kerrostalojen ja Kappelinmäentien välille takamaastoon. On julkistettu rakennussuunnitelma talosta, ja se näyttää tavanomaiselta nykyrakennukselta, joka ei mitenkään liity ympäröivään rakennuskantaan.
Sama ristiriita on tunnistettu entisen Sainion kenkäkaupan rapatun talon osalta, jonka sinänsä jännittävä arkkitehtuuri menetti arvonsa vanhojen puutalojen rivissä. Sen tilalle onkin suunniteltu ympäristöön sointuva puurakennus samaan riviin katumaisemaan. Koko rakennusrivi saa lisäarvoa harmonisesta uudisrakentamisesta.
Miksi samaa kaukonäköisyyttä ei nyt käytettäisi, kun kyseessä on arvokas alue aivan keskustassa? Tiihosen kahvilasta ja muista Kappelinmäentien puutaloista saa helposti ideoita ja ratkaisuja alueelle soveltuvaan tyyliin.
Olisiko puuhuvila verantoineen kaunis ja toimiva vaihtoehto?
Arkiympäristö vaikuttaa kaikkien kaupunkilaisten hyvään oloon