Poukan talolla esillä oleva Pali Muni -näyttely on ollut yleisön ihasteltavana jo kaksikymmentä vuotta. Alun perin näyttely tuli Poukan taloon Munamarkkinoilta runoilija Heli Laaksosen ehdotuksesta. 20 näyttelyvuoden aikana Poukan talon emäntä Lea Koskinen on oppinut kananmunien tarinan jo ulkoa selittäessään sitä vierailijoille.
Näyttelyn aihe on poikkeuksellisen arkinen ja tavallinen, ja se kiinnostaa ihmisiä. Se tarjoaa tietoa kanoista ja kananmunista sekä niiden historiasta. Näyttely palaa ajassa taaksepäin ja kertoo, kuinka vanhoista aasialaisista metsälinnuista jalostui kana, jonka viikingit toivat lopulta Suomeen.
Suomessa kananhoito yleistyi alueilla, joilla pellot olivat pieniä ja kivisiä, kuten esimerkiksi Laitilassa. Nykyisen torin kupeessa asunut Josef Leivo toi vuonna 1903 kanoja Laitilaan, käytyään Köyliössä kananhoitokurssilla. Aluksi kanoja ottivat hoitaakseen talojen emännät. He saivat pitää tuotot itsellään ja kananhoito vakiintui naisille. Silloin kanoja käytettiin kuitenkin lähinnä vain munatuotantoon, ja niiden liha syötiin vain jos kana lopetti munimisen tai kuoli.
–Kana ja kananmunat on niin arkisia asioita, ettei niitä muisteta edes ajatella, Koskinen toteaa.
Vuosien aikana näyttelyssä on käynyt paljon laitilalaisia ulkopaikkakuntalaisine vieraineen, sekä myös turisteja ympäri Suomea. Monelle Laitila on jo entuudestaan tuttu sipuli,- porkkana, -tai munapitäjänä. Myös Wirvoitusjuomatehdas tunnetaan, ja siitäkin löytyy näyttely Poukan talolta. Vähän aikaa sitten tuli pariskunta Säkylästä, joka oli huomannut Laitilassa olevan vaikka mitä nähtävää, Koskinen kertoo.
–Tiistaina ensimmäistä kertaa eräs kävijä yritti ostaa kananmunia, kun luuli että niitä saa täältä, Koskinen naurahtaa.
Koronan jälkeen ihmiset ja etenkin ryhmät ovat olleet varovaisempia ja kävijämäärä on hieman laskenut. Ihmettelijöitä on silti riittänyt ja tuvassa on ollut vilskettä. Isompien ryhmien saapuessa Koskinen esittelee ensin talon historiaa ja pohjustaa näyttelyä. Esittelyn jälkeen kävijät saavat vapaasti kierrellä ja tutkia kananmunafaktoja.
Koskisen mukaan turistit löytävät usein tiensä Poukan talolle vieraillessaan torilla tai kirkossa. Uteliaina he sitten lähtevät seuraamaan kylttejä ja katsomaan, mikä se Poukan talo oikein on. Joskus tupaan tullaan ihan vain istuskelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Vanhat ja uudet tuttavat muistelevat isovanhempiensa kanoja sekä omia kesäkanojaan.
