Maanmittauslaitos tarjoaa valtavasti tietoaineistoja niistä kiinnostuneille, ja vielä ilmaiseksi. Jos osaamista ja oikeita tietokoneohjelmia löytyy, kuka tahansa voi rakentaa itselleen juuri sellaisen kartan kuin itse haluaa.
Tavalliselle kansalaiselle helpoin tapa päästä kiinni avoimeen dataan on Maanmittauslaitoksen internetissä ylläpitämät Karttapaikka ja Paikkatietoikkuna. Karttapaikasta löytyy maastokarttoja, ilmakuvia ja taustakarttoja. Paikkatietoikkuna sisältää myös muiden organisaatioiden tietoja.
Vuonna 2007 tuli voimaan EU-direktiivi, jonka tavoitteena on yhtenäinen paikkatietoinfrastruktuuri koko Euroopassa. Suomi on ollut paikkatiedon avaajana maailman etujoukoissa.
Siitä on paljon hyötyä, sillä karttoja ja paikkatietoja tarvitaan yhteiskunnan monella sektorilla. Hyvinvointialueet voivat hyödyntää yksilöimättömiä osoite-, liikenne- ja muita paikkatietoja, jotta ne tietävät, missä terveyspalveluja kannattaa tarjota, jotta ne vastaavat kysyntään. Kunta voi selvittää tulvariskialueita tai maastopyöräilijät voivat jakaa reittejään. Korona-aikaan taudin esiintymistä seurattiin erilaisilta kartoilta hyvin tarkasti.
Kuitenkin Venäjän hyökkäys Ukrainaan herättää kysymyksen siitä, että miten avoimesti kaikki tiedot kannattaa jakaa. Maanmittauslaitoksen kartastopäällikkö Reima Ronkaisen mukaan paikkatiedon jakamisen pelisäännöistä on keskusteltu esimerkiksi Puolustusvoimien kanssa (sivu 6).
Kun viime syksynä Itämeren kaasuputkissa havaittiin vuotoja räjähdyksen takia, pohdittiin varsinkin Pyhärannassa, että voiko merenpohjassa Rihtniemestä Ruotsiin kulkeva Fenno-Skan -sähkökaapeli olla uhattuna. Merikaapelin tarkan sijainnin laaja julkinen jako ei varmastikaan ole järkevää.
Iida Kauppi
iida.kauppi@laitilansanomat.fi