– Lintuinfluenssavirusta on todettu vain yksittäisellä harmaalokilla. Kuollut lintu löytyi viime viikon perjantaina Pyhämaasta saaresta ja sen löytäjä toimitti sen itse Ruokavirastolle tutkittavaksi, ympäristöterveydenhuollon yksikön päällikkö Jani Soini Lounais-Suomen Aluehallintovirastosta kertoo.
Soini sanoo, että vaikka alueellamme ei onneksi ole ollut lintujen joukkokuolemia, lintuinfluenssaan pitää suhtautua vakavasti.
– Toivon sydämestäni, että siipikarjatilat noudattavat Ruokaviraston kieltoa lintujen pitämisestä ulkona.
H5N1-tyypin lintuinfluenssa on levinnyt parin viime vuoden aikana erityisesti Keski-Euroopassa. Tänä kesänä lintujen joukkokuolemia on ollut paljon myös Norjassa. Suomessa ensimmäinen lokkien joukkokuolema oli Salossa kesäkuussa. Nyt lintujen joukkokuolemia on todettu Salon lisäksi myös Porissa.
Toistaiseksi lintuinfluenssaa on ollut vain luonnonvaraisissa linnuissa, mutta Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla virus on levinnyt myös nisäkkäisiin turkistarhoilla.
Kun asiantuntijat puhuvat korkeapatogeenisesta viruksesta, se tarkoittaa, että virukseen liittyy korkeampia riskejä. Virus aiheuttaa linnuille vakavaa sairautta ja kuolleisuutta. Eri lintulajien välillä on eroa siinä, miten herkästi ne sairastuvat.
Ensimmäinen H5N1-viruslöydös oli 7.6. varpushaukassa Hollolassa. Eniten virusta on todettu naurulokeissa. Jos luonnossa tapaa kuolleita petolintuja tai useita kuolleita luonnonvaraisia lintuja, niistä on ilmoitettava kunnan- tai läänineläinlääkärille. Viranomainen huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Ruokavirastolle.
– Lintuinfluenssavirukset muuntuvat helposti. Riskinä tässä on, että jos virus pääsee minkkitarhoilla kiertämään, virus voi muuntua helpommin nisäkkäisiin tarttuvaksi. Vielä ei ole mitään merkkiä kuitenkaan siitä, että se muuttuisi ihmisiin tarttuvaksi virukseksi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yksikön päällikkö Anna Katz sanoo.
Luonnossa lintuinfluenssaa on todettu yksittäistapauksina myös ketussa, ilveksessä ja saukossa.
Siipikarjatiloilla tartuntoja ei ole nyt todettu. Osastonjohtaja Sirpa Kiviruusu Ruokavirastosta sanoo, että siipikarjatiloilla ollaan asiasta hyvin tietoisia.
– Suojaus on hyvällä tasolla, se pitää vaan ylläpitää joka päivä.
Ruokaviraston tartuntavyöhykkeillä on tarkoitus suojella erityisesti siipikarjaa tartunnoilta, sillä kana ja broileri ovat alttiita sairastumaan lintuinfluenssaan. Siipikarjatilalle lintuinfluenssatartunta on vakava tilanne, sillä se merkitsee tilalla suuria toimia, jotka ovat myös taloudellisesti raskaita.
Ruokavirasto määritteli tartuntavyöhykkeen 20.7. ja vyöhykettä laajennettiin jo 25.7. Tautitilanne muuttuu siis koko ajan. Sekä Ruokavirasto että THL julkaisevat lintuinfluenssasta ajantasaista tietoa verkkosivuillaan. Ruokaviraston sivuilta voi seurata myös, missä lintuinfluenssatapauksia on todettu. Myös Uudenkaupungin yksi lintuinfluenssaan kuollut harmaalokki on listattu luetteloon. Tapauslistauksesta ei voi päätellä, montako kuollutta lintua paikasta on löytynyt. Listaus antaa kuitenkin kuvan taudin leviämisestä alueellisesti.
Kanatiloille varotoimia
Varsinais-Suomi kuuluu lintuinfluenssan tartuntavyöhykkeeseen. Vyöhykkeellä on pidettävä siipikarja ja muut vankeudessa pidettävät linnut sisätiloissa.
Henkilöiden käynnit lintujen eläinsuojassa on kielletty muusta kuin välttämättömästä syystä.
Eläinsuojassa käyvien henkilöiden pitää pukeutua vain kyseisessä eläinsuojassa käytettäviin suojavaatteisiin, vaihtaa jalkineet eläinsuojan sisään- ja uloskäynnin yhteydessä. Lisäksi kädet on pestävä ja desinfioitava eläinsuojaan tullessa.
Lintujen rehut ja kuivikkeet on säilytettävä niin, että luonnonvaraiset linnut eivät pääse niiden kanssa kosketuksiin.
Lähde: Ruokavirasto
Luonnonvesissä voi yhä uida
Teija Uitto
THL:n yksikön päällikön Anna Katzin mukaan luonnon vesissä uiminen on yhä pääsääntöisesti turvallista, vaikka lintuinfluenssaa on todettu erityisesti vesilinnuilla.
– Mutta jos lähistöllä on runsaasti lokkikuolemia, kannattaa välttää uimista. Sairastuneen linnun ulosteen mukana voi virusta päästä veteen.
Myös koirien ja kissojen liikkumista kannattaa rajoittaa. Sirpa Kiviruusu Ruokavirastosta kertoo, että maailmalla lintuinfluenssa on tarttunut yksittäistapauksina kissoihin.
– Koirakin voi saada tartunnan, jos se esimerkiksi syö sairastuneen linnun tai kanniskelee kuollutta lintua.
Kiviruusu suosittelee, että kissat ja koirat pidetään poissa niiltä alueilta, joissa on havaittu kuolleita luonnonvaraisia lintuja.
Hän sanoo, että myös metsästykseen on tulossa uusia suosituksia.
– Metsästäjäliitto jo suositteli, ettei linnuille tehtäisi houkuntaruokintaa. Tämä oli hyvin kannatettava suositus. Myös lokkilintujen käyttämistä koirien koulutuksessa kannattaa välttää.
– Päivitämme mahdollisimman pian uudet suositukset metsästäjille.