Onneksi jalkapuut kirkonmäellä ovat lahonneet tai poltettu. Nehän olivat vielä 1800-luvulla käytössä rangaistukseksi niille, jotka eivät sunnuntaisin käyneet kirkossa. Jalkapuussa väärintekijät olivat kirkkoväen nähtävänä ja näillä oli mahdollisuus jopa sylkeä heidän päällensä. Sitä, mistä puusta jalkapuut oli tehty, en tiedä. Jos ne tehtiin lehtipuusta niin niissä oli monia kääpiä, orakkaita. Havupuilla oli omat lahottajansa, kuten hampikkaat ja käävät. Onneksi murenivat nekin jalkapuut.
Naispappeus oli vuosia sitten suurena uudistuksen kohteena. Ennen sitä naisten eteneminen ministeriksi tai jopa presidentiksi oli tabuja täynnä. Joka kalastuksen valvojan ja ulosottomiesten piti kuulua kirkkoon.
Suurin toiven jo saavutettavissa. Valtio pitäisi irrottaa uskonnoista ja kirjoist. Annetaan niiden hoitaa oma tonttinsa jäsenten omilla rahoilla.
Maallistukaa!
Vapaa-ajattelija Raimoaatos Oksanen