Kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa 2022 Ukrainaan, saapui Laitilaan lyhyessä ajassa satoja sotaa paenneita ukrainalaisia.Viime vuoden lopussa Laitilassa oli 332 vastaanottopalvelujen piirissä olevaa ukrainalaista.Tilanne on tarkoittanut melkoista ponnistusta esimerkiksi kaupungin varhaiskasvatuksessa ja koulutoimessa, sillä etenkin Ukrainasta tulleet lapset pyrittiin saamaan pikaisesti kiinni mahdollisimman normaaliin arkeen.
– Kouluun tuli suunnilleen saman verran ukrainalaislapsia ja -nuoria kuin Laitilaan syntyy lapsia vuodessa, kuvaa muutoksen mittakaavaa sivistystoimen palvelupäällikkö Nestori Mäkelä.
VALMISTAVAA opetusta Laitilassa järjestettiin viime kouluvuonna enimmillään seitsemässä ryhmässä. Nyt alkanut uusi kouluvuosi toi mukanaan ison muutoksen, sillä valtaosa valmistavassa opetuksessa olleista on siirtynyt yleisopetukseen. Kappelimäen koulu sai valmistavasta opetuksesta vajaa 40 oppilasta, Varppeen yläkoulu viitisentoista.
Valmistava opetus eli valmo on maahanmuuttajille tarkoitettua opetusta, joka valmistaa heitä perusopetukseen. Tavoitteena on antaa oppilaalle riittävät valmiudet suomen tai ruotsin kielessä sekä edistää oppilaan tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Valmo-opetus kestää yleensä noin vuoden.
Laitilassa toimii nyt enää kaksi valmo-ryhmää, joista toinen on pienemmille ja toinen isommille oppilaille.
“Laitilan esi- ja perusopetuksessa olevat puhuvat yhteensä 17 eri kieltä äidinkielenään.”
KAPPELIMÄEN koulun rehtori Annika Mattila ja Varppeen yläkoulun rehtori Tuomas Kankaanpää kertovat, että vieraskielisiä oppilaita pyrittiin hajauttamaan mahdollisimman tasaisesti opetusryhmiin.
– Se edistää suomen kielen oppimista ja sitä kautta myös kotoutumista.
Valmo-oppilaat eivät suinkaan hyppää ummikkoina yleisopetuksen oppilaiksi.
– Jo viime keväänä kaikki valmistavan opetuksen oppilaat osallistuivat jonkin verran yleisopetukseen. Tyypillisesti ensin osallistutaan taide- ja taitoaineisiin, Mattila kertoo.
– Muihin aineisiin osallistutaan sitten kielitaidon kohentuessa. Esimerkiksi matematiikka on sellainen oppiaine, jossa kielellä ei ole aivan niin suurta roolia kuin joissakin toisissa aineissa, Kankaanpää jatkaa.
– Nämä keväällä saadut kokemukset olivat hyvin rohkaisevia, kuvaa palvelupäällikkö Nestori Mäkelä.
“Tänä syksynä Kappelimäen koulu sai valmistavasta opetuksesta vajaa 40 oppilasta, Varppeen yläkoulu viitisentoista.”
JO KEVÄÄLLÄ tiedettiin, että tänä syksynä valmo-opetuksesta siirtyy iso joukko oppilaita yleisopetukseen. Siirtymään varauduttiin eri tavoin.
– Keväällä henkilökunta esimerkiksi osallistui kielitietoisen opetuksen koulutukseen, Nestori Mäkelä kertoo.
Kielitietoinen opetus tarkoittaa kielenkäytön tilanteiden, tekstien ja kielen piirteiden tietoista havainnoimista.
– Todella yksinkertaistaen sanottuna se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opettaja puhuu hyvin selkeästi ja käyttää yksinkertaisia lauserakenteita, rehtori Annika Mattila avaa.
Lisäksi esimerkiksi suomen kielen oppimista pyritään tukemaan arkisin, mutta koulussa hyväksi havaituin, ratkaisuin.
– Kiinnitetään huomiota vaikkapa istumajärjestykseen eli että luokissa vieraskieliset eivät istu vierekkäin. Silloin suomen kieltä tulee käytettyä vieruskavereiden kanssa, hän tietää.
LAITILASSA on myös panostettu maahanmuuttajataustaisten tukeen lisäämällä runsaasti opetustoimen resursseja. Laitilassa oli aiemmin kaksi S2-opettajan vakanssia ja kun valmo-ryhmien määrä ukrainalaisten myötä moninkertaistui, perustettiin tähän työhön vielä viisi määräaikaista opettajan vakanssia. Osa valmo-opettajista toimii nyt perusopetukseen valmo-opetuksesta siirtyneiden oppilaiden tukena.
Lisäksi Kappelimäen koulussa työskentelee ukrainalaistaustainen valmo-opettaja, joka on opettajan pätevyyden lisäksi suorittanut suomen kielen maisteriohjelman ja hänellä on pätevyys opettaa ukrainaa äidinkielenä.
– Voimme siis tukea ukrainankielisten oppilaiden opetusta hyvin. Ukrainalaisten osuus kaikista maahanmuuttajataustaisista oppilaista on todella huomattava, palvelupäällikkö Nestori Mäkelä selvittää.
Sekä hän että rehtorit Tuomas Kankaanpää ja Annika Mattila arvioivat nykyresurssien olevan nykytarpeisiin hyvät.
– Pystymme ennakoimaan sekä tukemaan. Tavoitteemmehan on tukea laaja-alaisesti hyvää kotoutumista siten, että lapset perheineen kokisivat muutaman vuoden aikana sulautuvansa osaksi laitilalaista elämänmenoa.
“Laitilassa on myös panostettu maahanmuuttajataustaisten tukeen lisäämällä runsaasti opetustoimen resursseja.”
VAIKKA ukrainankielisten osuus onkin Laitilassa suuri, kuullaan kaupungin kouluissa toki monia muitakin kieliä.
– Esi- ja perusopetuksessa olevat puhuvat yhteensä 17 eri kieltä äidinkielenään, Nestori Mäkelä laskeskelee.
Laitilassa on paljon myös virolaisia, venäläisiä sekä romanialaisia. Vahva työperäinen maahanmuutto vetää väkeä maan rajojen ulkopuolelta sekä muualle maahan jo aiemmin päätyneitä maahanmuuttajia.
Se näkyy esimerkiksi koulujen arjessa siten, että keskimäärin lähes joka viides esi- tai perusopetuksen oppilas puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Laitilan suurimmassa alakoulussa eli Kappelimäen koulussa heitä on tätäkin enemmän.
– 24 prosenttia eli joka neljäs oppilas puhuu äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea tai ruotsia, rehtori Annika Mattila vahvistaa.
Laitilan lukiossa heidän osuutensa on puolestaan 10 prosenttia.
VALMISTAVAN opetuksen Nestori Mäkelä luonnehtii tulleen Laitilaan pysyvästi, vaikka sen mittakaava vaihteleekin.
– Sitä on järjestetty jo vuosia ja sille on tarvetta varmasti jatkossakin. Laitilassa on esimerkiksi varsin runsaasti työperäistä maahanmuuttoa ja mukana muuttaa usein koko perhe.
Viime vuonna poikkeuksellinen tilanteen synnytti sota Ukrainassa, joka toi hyvin lyhyessä ajassa Laitilaan runsaasti sotaa paenneita ukrainalaisia.