Tapio Kuusisto on yksi Padon kansakoulun kasvateista. Hän kertoo, miten vuoden 1959 koulukuvassa oppilaita on 51.
– Sen verran oppilaita oli parhaimmillaan. Padon kansakoulu oli käytössä parikymmentä vuotta. Näin jälkikäteen ajatellen, ei ehkä olisi kannattanut niin lyhyen ajanjakson takia rakentaa kylälle omaa kansakoulua, hän pohtii.
Mutta mistä sitä silloin tiesi, että maailma muuttuu niin nopeasti ja kylällä lapsiluku vähenee.
Kansakoulu pitää kuitenkin kylän yhä vireänä. Tänäkin syksynä koulussa opiskellaan Vakka-opiston kurssilla jopa hepreaa.
– Koronan jälkeen toiminta yhteistalolla on jälleen elpynyt ja mukavalta tuntuu, että nyt myös muutama nuori on mukana yhteistalon toiminnassa, Padon yhteistaloyhdistyksen puheenjohtaja Lahja Pavela kertoo hymyillen.
Ensi lauantaina Padon yhteistalolla juhlitaan, tosin koronan vuoksi hiukan myöhässä. Kyläläiset saivat talon käyttöönsä vuonna 1981, kun Padon kotiseutuyhdistys Nolhi, Padon pienviljelijäyhdistys, martat ja jääkiekkojoukkue ostivat kiinteistön kunnalta. Kun kansakoulun toiminta oli lopetettu vuonna 1972, kiinteistö huutokaupattiin ja se päätyi Oripään höylä ja saha -yrityksen omistajalle.
Talon omistaneen yrittäjän kuoltua, Laitilan kunta järjesti kyläkierroksen kartoittaen kylien toiveita.
– Pohjoiskulman tilaisuudessa Eeva-Liisa Kylä-Kaila ehdotti, että jospa kunta ostaisi Padon koulun takaisin kyläläisten käyttöön. Kunnanjohtaja Honkinen vastasi, että jos halvalla saadaan, niin ostetaan. Ja Antti Paavolan ehdotuksesta perustettiin sittemmin Yhteistaloyhdistys, että jokainen tuntee talon omakseen, Kuusisto kertoo.
Talossa on ollut monta kunnostusprojektia. Talkootöitä on tehty uutterasti.
– Kaiken perustana on ollut, että kansakoulussa on opettajien vanha asuntola, kaksi huoneistoa, joita on vuokrattu ja saatu vuokratuloa, Pavela kertoo. Kunnostuksiin on saatu tukea myös Leader Ravakalta.
Padon yhteistalossa on vuosien mittaan pidetty Vakka-opiston kursseja, järjestetty jumppaa, pikkuluokassa on toiminut kudontapiiri ja parikymmentä vuotta Pavela piti musiikkileikkikoulua kaikenikäisille.
– Koronaan se sitten loppui. Olen niin iloinen, että Johanna Kaarto päätti viime syksynä ottaa kopin muskaritoiminnasta. Nyt se jatkuu keskiviikkoisin tuttuun tapaan, muun muassa lupaamieni “tipuvierailujen” höystämänä. Lisätietoja saa poimia Vakka-Opiston kurssi esitteestä.
Myös hengellinen lauluryhmä jatkaa toimintaansa.
– Monenlaista hengellistä tarjontaa on tarkoitus lisätä voimavaraksi kaikille kiinnostuneille, Pavela kertoo.
Välillä jo näytti siltä, että Padon yhteistalo on hiljenemässä. Talkooväki vanheni ja väheni. Nyt on talolle ja pihapiiriin ilmestynyt jälleen nuorempaa väkeä.
Pihapiirissä on suosittu tenniskenttä, johon tullaan pelaamaan kaukaakin. Jääkiekkokaukalo erotettiin kunnalle siinä vaiheessa, kun koulu myytiin ja siellä on nyttemmin virinnyt kyläläisten aktiivista toimintaa. Viime vuonna kylän nuoret isät, Joel Leino ja Teppo Eerola, kunnostivat jääkiekkokaukalon paikalle jalkapallokentän. Nurmikon hoitaminen on kannattanut.
– Juhannuksena siellä oli lähes 30 hengen porukka pelaamassa palloa, vaikka täällä Padon kylällä on varmasti asukkaita puolta vähemmän kuin 50-luvulla, Kuusisto vertaa.
Lahja Pavela korostaa, että yhteistalo on kaikkien käytössä.
– Tässä on kulissit, tulkaa ja käyttäkää, hän rohkaisee.
Talolla voi järjestää monenlaisia tilaisuuksia, kokouksia ja yksityisjuhlia. Talolla on astiasto, jota voi vuokrata kotiinkin. Yhteyshenkilönä näissä asioissa toimii Heljä Seikola.
Ensi lauantaina astiasto on hyvässä käytössä, kun Padon yhteistalolla juhlitaan. Korona-aikana tuli 40 vuotta täyteen siitä, kun talosta tuli kylätalo.
– Juhla alkaa kello 13 ja ilmoittautuneita on talon täydeltä, mikä tuntuu hyvältä. Juhlien jatkoja pitää varmaan alkaa jo suunnitella. Tärkeää on myös muistaa, että talon toimintoihin ovat aina tervetulleita naapurikyläläisetkin, Pavela toivottaa tervetulleeksi.
Koulun navetasta tulikin ruokala
Teija Uitto
Padon kansakoulun pihassa on rakennus, jonka koulun oppilaat tuntevat ruokalana. Rakennusta ei kuitenkaan tehty alun perin ruokalaksi.
– Siitä piti tulla opettajien lehmien navetta, Tapio Kuusisto paljastaa.
Kunnalle oli yllätys, että heti ensimmäisenä syksynä kouluun ilmoittautui yli 40 lasta. Ruokala oli suunniteltu koulurakennukseen, mutta ruokala pitikin muuttaa luokkatilaksi ja navetasta tehtiinkin ruokala. Niinpä Padon koululle ei koskaan tullut lehmiä.
Sen sijaan koululla oli peltoa ja oppilaatkin muistavat, miten perunat nostettiin koulun omasta pellosta.
Koululla oli kaksi opettajaa. Koulun käynnistymisvaiheessa Terttu Hujanen (silloinen Laurila ) opetti alakoululaisia ja Lasse Tapaninen yläkoululaisia.
– Tapaninen oli itse jopa rakentamassa koulua.
Kuten siihen aikaan oli tapana, oppilaita kannustettiin liikkumaan ja työntekoon. Välituntisin oppilaat hiihtivät 1,5 kilometrin lenkkiä. Voimistelutunneilla hiihdettiin vielä pidempiä lenkkejä ja Mustajärven rannassa käytiin laskettelemassa.
Syksyisin vanhemmat oppilaat kävivät puolukassa ja sienestämässä.
– Sekin oli tapana, että oppilaat toivat koululle joka syksy kaksi litraa puolukoita, jotka olivat itse poimineet.
Padon kansakoululta on saatu hyvät rahkeet maailmalle, siitä muutamana esimerkkinä ovat Kyösti Kaitila, joka toimi Valmetin Brasilian tehtaan talousjohtajana ja Raimo Vainio-Kaila , joka on toiminut Uudenmaan alueella kuntapuolen tilintarkastajana sekä Veikko Pavela , joka toimi mm. Porissa ja Tampereella Sokoksen johtajana.
Kun Padon kansakoulu lakkautettiin, Padon kylältä lapset siirtyivät Suontaan kouluun.
