Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha valmistautuu hoitohenkilökunnan rekrytoinneilla hoitotakuun kiristymiseen, joka astuu voimaan viikon päästä perjantaina. Uutta sote-henkilöstöä ollaan palkkaamassa niin avoterveydenhuollon, suun terveydenhoidon kuin mielenterveyshuollon yksiköihin.
Valtion lisärahoituksen turvin tehdyt rekrytoinnit ovat vielä osittain kesken.
– Olemme saaneet virkoja lisää. Nyt meidän haasteena on saada rekrytoitua ihmisiä ja se, että meillä on tiloja, joissa ihmiset voivat työtä tehdä, tulosaluejohtaja Mikko Pakarinen kertoo.
AVOTERVEYDENHUOLLON puolelle ollaan palkkaamassa muun muassa 20 terveyskeskuslääkäriä ja 20 avoterveydenhuollon hoitajaa.
– Kesä ei ole paras aika rekrytoida, mutta arviolta puoliin ollaan saatu ihminen tekemään. Mielestäni se on jo ihan hyvä, avoterveydenhuollon johtaja Suvi Vainiomäki kertoo.
Vainiomäki kertoo, että etenkin kauemmas kasvukeskuksista on ollut vaikea rekrytoida hoitohenkilöstöä ja tästä syystä Varha on perustanut keskitetyn etäpalvelutuotannon. Uudessa yksikössä työskentelee kahdeksan lääkäriä ja kahdeksan hoitajaa. Yksikköä johtaa etäpalvelutuotannon päällikkö. Sen toimipaikka on Turussa, vaikka käytännössä se palvelee erityisesti niitä alueita, joissa on vajaata resurssia.
– Tällä hetkellä me palvellaan esimerkiksi Laitilan ja Uudenkaupungin alueita. Tällä autetaan niitä alueita, joissa tällä hetkellä on pulaa, Vainiomäki sanoo.
Etäpalvelutuotannon yksikön nimestä huolimatta sen lääkärit ja hoitajat eivät ota potilaita vastaan pelkästään etänä vaan tarvittaessa käyvät lähiterveyskeskuksessa ottamassa potilaita vastaan.
Palkkaharmonisaatio on kuitenkin valtava asia, ja ennen kuin se on kunnossa, meillä ei oikein ole pelimerkkejä tarpeeksi.
Vainiomäen mukaan Laitilassa on ollut pulaa terveyskeskuslääkäreistä, ja apuja on saatu muun muassa Mynämäen puolelta. Tähän tarpeeseen uusi etäpalveluyksikkö on jo tuonut helpotusta.
– Toki se ei tarkoita sitä, että meidän etäpalveluyksikön lääkäri on siellä jatkuvasti vaan samaan aikaan rekrytoidaan lisää, Vainiomäki kertoo.
Uudessakaupungissakin on kärsitty merkittävästä hoitohenkilökuntavajeesta, mikä Vainiomäen mukaan liittyy osittain siihen, ettei palkkaharmonisaatio ole vielä valmis.
– Käsittääkseni sielläkin on nyt valoa tunnelin päässä. Palkkaharmonisaatio on kuitenkin valtava asia, ja ennen kuin se on kunnossa, meillä ei oikein ole pelimerkkejä tarpeeksi, Vainiomäki kertoo.
PÄIHDE- ja mielenterveyspalveluiden johtaja Tommi Väyrysen mukaan mielenterveyspalveluissa Vakka-Suomen alue erottuu edukseen.
– Väestöön suhteutettuna siellä on selvästi eniten henkilöstöä. Se on peruja siitä, että Uudenkaupungin psykiatrisen sairaalan lakkauttamisen jälkeen Uudenkaupungin kaupunki palkkasi vapautuvaa henkilöstöä. Siellä on selvästi vahvin mitoitus. Olemme ajatelleet, että jos koko Varhan alueella olisi se mitoitus, joka on Vakka-Suomessa, erikoissairaanhoidon tarve tulisi merkittävästi vähenemään, Väyrynen sanoo.
Sote-alaa ravisteleva henkilöstövaje ei ole yksin Varhan murhe vaan ongelma on kansallinen. Pakarisen ja Vainiomäen mukaan Varha pyrkii kilpailemaan työntekijöistä yksityisen sektorin kanssa muun muassa joustavammilla työjärjestelyillä. Etätyön lisäksi on muitakin keinoja rekrytoida henkilöstöä myös kauemmaksi kasvukeskuksista.
– Varhan etu on siinä, että jos meillä on hankaluuksia saada maakunnan reuna-alueilla henkilöstöä, me voimme muodostaa yhteisiä työnkuvia. Työntekijä työskentelee osan viikkoa Turussa ja osan viikkoa pienillä asemilla, päihde- ja mielenterveyspalveluiden johtaja Tommi Väyrynen kertoo.
HOITOTAKUUN kiristäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että jatkossa asiakkaan hoidon tarve tulee arvioida samana arkipäivänä, jona hän ottaa yhteyttä. Aiemmin se on pitänyt tehdä kolmessa vuorokauden sisällä yhteydenotosta.
Hoidontarpeenarvioinnissa terveydenhuollon ammattilainen arvioi, minkä ammattilaisen apua asiakas tarvitsee.
– Tämä ei tarkoita lääkärille pääsyä vaan sitä, että potilas pääsee terveydenhuollon ammattilaisen käynnille. Kun tehdään hoidontarpeenarviointi, tehdään yksilöllinen arvio siitä asian kiireellisyydestä ja siitä, minkä terveydenhuollon ammattilaisen hoitoa tai tutkimuksia potilas tarvitsee, Pakarinen sanoo.
Omaolo -palvelu otetaan käyttöön Laitilassa tämän syksyn aikana.
Hoitotakuun kiristymiseen valmistaudutaan paitsi lisärekrytoinneilla ja tarvittaessa yksityisen sektorin palveluihin turvautumisella myös sähköisen asioinnin lisäämisellä. Keinoja ovat niin itse- ja omahoidon, neuvonnan kuin etäasioinnin lisääminen niissä asioissa, joissa se on mahdollista.
Korona-aikana Varsinais-Suomessa otettiin laajalti käyttöön Oma olo -digipalvelu, joka on käytössä muualla Varhan alueella paitsi Laitilassa, Kemiönsaarella ja Somerolla.
– Palvelu otetaan käyttöön näissäkin paikoissa tämän syksyn aikana, Vainiomäki kertoo.
Varhaan tulee viikossa noin 10 000 yhteydenottoa, joista seitsemän prosenttia tehdään Omaolo -palvelun kautta.
HAASTE hoitotakuun toteutumisen seuraamisessa on, että tilastot eivät tällä hetkellä näytä täydellistä kuvaa tilanteesta. Tämä johtuu siitä, että vain osaan käynneistä voidaan laskea odotusaika. Varhassa tilastointiin on kuitenkin panostettu ja tulokset alkavat vähitellen näkyä. Tässäkään asiassa Varha ei ole yksin vaan saman asian kanssa kamppaillaan muillakin hyvinvointialueilla.
– Tässä me olemme valtakunnan parhaita eli me pystymme mittaamaan Suomen maassa parhaiten sen, miten meillä hoitoon pääsy tapahtuu, Vainiomäki sanoo.
Tilastoista käy ilmi, että 82 prosenttia laitilalaisista potilaista pääsi hoitajan vastaanotolle heinäkuussa seitsemän vuorokauden kuluessa ja 10 prosenttia tapasi hoitajan 14 vuorokauden sisällä. Lääkärin pakeille seitsemässä vuorokaudessa pääsi 42 prosenttia, ja 43 prosenttia tapasi lääkärin 14 vuorokauden kuluessa.