Jukka Alkio
Kunnan elinvoiman merkitystä ja edistämistä voi arvioida monelta kantilta. Ensinnäkin, mitä kunta ja me kuntalaiset tavoittelemme, mitkä keinot ovat omissa käsissä ja miten muun muassa valtio siihen vaikuttaa. Kuntia ohjaava lainsäädäntö ja erityisesti valtiolta palvelujen järjestämiseen saatavien valtionosuuksien kehitys ovat keskeisiä.
Valtion talouden kiristyvä tilanne saattaa tuoda paineita kunnille. Näin on usein ennenkin tapahtunut, mutta vaikutuksia tulee toki muualtakin.
Uudet hyvinvointialueet tulevat vaikuttamaan ja käytännössä muokkaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon perinteistä palvelurakennetta. Kuntarajoja ei tällöin enää välttämättä tunnisteta.
Palveluja järjestellään koko maakunnan näkökulmasta hoidon tarpeen mukaan, jolloin henkilöstö- ja talousresursseilla on suuri merkitys. Samalla, kun kuntalaiset saattavat olla uudistuksesta huolissaan, tulee kuntien harjoittaa edunvalvontaa lähipalvelujen säilymiseksi. Uudistuksella on joka tapauksessa tavoitteena turvata ja parantaa sote-palveluja. Meidän on pidettävä huoli lääkäri- ja muiden hoitopalvelujen jatkuvuudesta.
Paikallisen elinvoiman ja oman kulttuurin kehittäminen on paljolti kuntien omissa käsissä. On kyse kunnan elinvoimasta eli sen asukkaiden hyvinvoinnista ja yritysten sekä palvelujen toimivuudesta ja tulevaisuudesta.
Kuntien liikenteellinen sijainti, asukas- ja ikärakennekehitys sekä työvoiman saanti tulevat vääjäämättä jakamaan kuntia. Yritykset tarvitsevat yhä korostuneemmin osaavaa ja koulutettua työvoimaa.
Jos näin ei ole, ne joutuvat hakeutumaan paremmille työvoiman alueille. Tällöin myös kuntalaisille elintärkeät peruspalvelut uhkaavat rapistua.
Ammatillisen koulutuksen turvaaminen sekä työvoiman saanti tulevat vaikuttamaan kunnan elinvoimaisuuteen yhä enemmän. Meillä Laitilassa keskiasteen eli toisen asteen koulutukseen panostaminen on tämän johdosta välttämätöntä.
Oman lukion jatkuminen ja oppilasmäärän saanti jälleen kasvuun tulee olla yksi perustavoitteista kuntamme strategiassa. Samoin Winnovan olemassaoloon Laitilassa ja sen kehittämiseen sitoutuminen kuuluu samaan kokonaisuuteen.
Esillä oleva lukion ja Winnovan niin sanottu Kampus-hanke vahvistaa koulutusta meillä jatkossa. Rauma ja Pori Winnovan pääosakkaina tukevat sitä, mutta meidän pitää itse olla siinä aktiivisia.
Asumisen uudet mahdollisuudet ja asukasmäärän kasvun tiedetään tuovan elinvoimaa. Saammekin uusia rakentamisalueita. Laessaaren, Kotoharjun sekä Kodjalan uudet asemakaava-alueet tarjoavat hienoja tonttivaihtoehtoja. Tarvitsemme kipeästi myös uusia vuokra-asuntoja ja tonttimaata kylistä.
Elinvoimaa ovat Laitilassa hyvät perheiden perus- ja vapaa-ajan palvelut. Unohtaa ei kuitenkaan sovi kuntalaisten kuulemista ja saamista mukaan asioiden valmisteluun, mitä nyt tehdäänkin erilaisin osallistamishankkein. Tämä vahvistaa paikallisdemokratiaa ja yhteiseloa.
Kirjoittaja on elinvoimajaoston puheenjohtaja ja valtuuston toinen varapuheenjohtaja.