Laitilan kotouttamisohjelma vuosille 2023–2026hyväksyttiin viime toukokuussa kaupunginvaltuustossa, ja käsittelyn aikana valtuutettu Virve Aho (kok.) nosti esiin sen, että monesta kunnasta löytyy monikulttuurisuusneuvosto.
– Toivon, että valtuusto ottaisi pohdintaan monikulttuurisuusneuvoston perustamisen myös Laitilaan, sillä sen kautta esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten ääni tulisi paremmin kuulluksi, Aho perustelituolloinja lisäsivielä, että monikulttuurisuusneuvosto saattaa osaltaan edesauttaa myös maahanmuuttajataustaisten kotoutumista juuri Laitilaan.
Ahon idea otti tuulta alleen. Valtuutettu Heikki Peltola (kok.) esitti samassa kokouksessa ponnen siitä, että Laitilaan perustettaisiin monikulttuurisuusneuvosto. Valtuusto asettui esityksen taakse yksimielisesti, joten se lähti kaupunginhallitukselle valmisteluun.
Nyt hallitus on käsitellyt asiaa ja esittää valtuustolle monikulttuurisuusneuvoston perustamista Laitilaan.
“Monikulttuurisuusneuvosto ei ole päätöksentekoelin, vaan se esimerkiksi antaa lausuntoja, tekee ehdotuksia ja aloitteita.”
KAUPUNGIN maahanmuuttopäällikkö Eila Pappila kertoo monikulttuurisuusneuvoston rinnastuvan muihin Laitilassa toimiviin vastaaviin elimiin, kuten vammais- ja vanhusneuvostoon. Monikulttuurisuusneuvosto ei siis ole päätöksentekoelin, vaan se esimerkiksi antaa lausuntoja, tekee ehdotuksia ja aloitteita.
Monikulttuurisuusneuvoston tehtävänä on muun muassa seurata monikulttuurisuuteen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä, edistää eri kulttuurien välistä vuoropuhelua ja maahanmuuttajien kotoutumista sekä lisätä yhteistyötä eri toimijoiden ja tahojen välillä.
– Monikulttuurisuusneuvosto voi vaikuttaa osaltaan siihen, että kaupungin erilaiset palvelut ja toiminnat osataan järjestää sillä tavoin, että ne palvelevat eri kulttuuriryhmiä, myös maahanmuuttajataustaisia. Toisinaan voi olla vaikea nähdä, miksi esimerkiksi jokin palvelu ei tavoita kaikkia, Pappila avaa.
TAVOITTEENA on nimetä monikulttuurisuusneuvostoon jäseniä, jotka edustavat mahdollisimman kattavasti eri tahoja. Malli on tosin vielä vailla lopullista hyväksyntää, joten hahmotelma saattaa vielä muuttua. Jäsenet neuvostoon nimetään myöhemmin kaupunginhallituksessa.
– Toiveena on, että neuvostoon saataisiin edustajia ainakin Laitilan isoimmista maahanmuuttajataustaisista kansallisuusryhmistä, kaupunginjohtaja Lauri Kattelus selvittää.
Käytännössä se tarkoittaa omia edustajia Ukrainasta, Virosta ja Romaniasta sekä Irakista lähtöisin oleville.
– Tavoitteena on myös saada neuvostoon jäsen edustamaan Suomen romaneja.
Kaikkiaan monikulttuurisuusneuvostosta on kaavailtu 10–12-jäsenistä, ja siihen on tarkoitus nimetä myös esimerkiksi elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajia.
“Laitila on ollut jo pitkään työperäisen maahanmuuton kohde, ja vieraskielisten osuus on kaupungissa kasvanut entisestään Ukrainan sodan myötä.”
TARVE monikulttuurisuusneuvostolle on ilmeinen. Laitila on ollut jo pitkään työperäisen maahanmuuton kohde, ja vieraskielisten osuus on kaupungissa kasvanut entisestään Ukrainan sodan myötä.
– Meillä asuu tällä hetkellä lähes 1 000 muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvaa kuntalaista ja heistä 238 on alle 18-vuotiaita. Näille vajaalle tuhannelle ihmiselle Laitila on siis kotikunta, kertoo maahanmuuttopäällikkö Eila Pappila.
Kaupunginjohtaja Kattelus huomauttaakin maahanmuuttajataustaisten osuuden olevan Laitilassa merkittävä, yli 10 prosenttia kaikista asukkaista.
KOTIKUNTASTATUKSEN on saanut toistaiseksi 114 ukrainalaista, jotka ovat olleet maassa vähintään vuoden. Koska tilastoluvut tulevat neljän viikon viiveellä, ounastelee Pappila syyskuun luvun olevan tätä selvästi suurempi.
– Näiden noin 1 000 lisäksi meillä on ollut vastaanottojärjestelmässä ukrainalaisia kevään aikana noin 300–400 ja kesällä niinkin paljon kuin 600. Tosin kesän isoa luku selittänee se, että kausitöihin tulleet ukrainalaiset hakivat tilapäisen suojelun statusta, koska sillä saa tehdä töitä vapaasti ja olla täällä, Pappila selvittää suurta kasvua.
– Oletus on, että suuri osa heistä lähtee kausitöiden päätyttyä takaisin, hän lisää.
“Laitilassa on monikulttuurisuuteen jo totuttu.”
KATTELUS huomauttaakin suuren kausityöntekijöiden määrän kertovan omaa kieltään siitä, miten vahva ulkomaalaisten kausityöntekijöiden perinne Laitilassa on.
– Laitilan väkilukuun suhteutettuna kausityöntekijöitä on hyvin paljon. Se tarkoittaa väistämättä myös sitä, että Laitilassa on monikulttuurisuuteen jo totuttu.
Laitilassa ollaankin totuttu palkkaamaan vieraskielistä työvoimaa.
–Laitilan seudun elinkeinoelämälle maahanmuuttajataustaiset työntekijät ovat tärkeitä, sillä ilman heitä monella alalla olisi paljon nykyistä pahempi työvoimapula, Kattelus kuvaa tilannetta.
Kunnilla velvoitteita
- Monikulttuurisuusneuvoston tavoitteena on esimerkiksi edistää eri kulttuurien välistä vuoropuhelua ja maahanmuuttajien kotoutumista sekä lisätä yhteistyötä eri toimijoiden ja tahojen välillä
- Laki velvoittaa kuntia edistämään yhdenvertaisuutta ja ehkäisemään syrjintää kaikessa toiminnassa
- Kunnan tulee huolehtia siitä, että sen palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille
- Maahanmuuttajille tulee myös järjestää kotoutumispalveluita kunnassa esiintyvän tarpeen mukaan