TS-kysely. Varsinais-Suomen kansanedustajista osa kertoo maalittamisen vaikuttaneen omaan esiintymiseen mediassa.
Jenina Rajajärvi
TS Turku
Turun Sanomien verkkokyselyyn vastanneesta kymmenestä varsinaissuomalaisesta kansanedustajasta 40 prosenttia kokee joutuneensa maalittamisen uhriksi työnsä takia.
Maalittamisen kohteeksi kokevat joutuneensa Eeva-Johanna Eloranta (sd), Vilhelm Junnila (ps), Annika Saarikko (kesk) ja Sofia Virta (vihr).
– Itse olen onneksi kohdannut maalittamista vain hyvin lievässä muodossa, lähinnä joinakin some-kommentteina esimerkiksi Facebookissa juuri vaalien alla, Eloranta avaa kyselyssä.
Toiset 40 prosenttia ei koe joutuneensa maalittamisen uhriksi työnsä vuoksi. Kielteisesti vastasivat Ville Valkonen (kok), Timo Furuholm (vas), Saku Nikkanen (sd) ja Pauli Aalto-Setälä (kok).
– Sanoisin, että kyllä jotain postauksiani on varmasti levitetty jollain tasolla häiritsevästi ja ankaraa palautetta on tullut, mutta olen itse välttynyt systemaattiselta ja ankaralta maalittamiselta, jos vertaan moneen muuhun tapaukseen. En koe siis omalla kohdallani maalitusta ongelmaksi, vaikka tunnistan ongelman olemassaolon, Furuholm tarkentaa kyselyssä.
Ritva ”Kike” Elomaa (ps) ja Aki Lindén (sd) eivät osaa sanoa, kokevatko joutuneensa maalittamisen uhreiksi työn takia. Elomaa kertoo kuitenkin kokeneensa jopa kunnianloukkauksia yli 50 vuoden julkisuudessa olonsa aikana.
Kansanedustajat Junnila, Virta ja Lindén kertoivat kyselyssä kokevansa maalittamisen tai sen uhan vaikuttaneen mediassa tai sosiaalisessa mediassa (some) esiintymiseen.
– Muutaman kerran olen jättänyt laittamatta someen mielipiteen tai kommentin sen vuoksi, että olen olettanut siitä seuraavan toista mieltä olevien asiattoman viestikampanjan, Lindén avaa.
Maalittaminen tai sen uhka ei puolestaan ole vaikuttanut Elomaan, Valkosen, Elorannan, Nikkasen, Saarikon tai Aalto-Setälän mukaan heidän esiintymiseensä mediassa tai somessa.
Eloranta kertoo kuitenkin uskovansa, että maalittaminen tai pelko siitä voi rajoittaa ihmisten halua ilmaista itseään. Furuholm ei osaa sanoa, onko asia vaikuttanut hänen esiintymiseensä mediassa tai somessa.
Vastanneista 60 prosenttia kokee, että maalittaminen tulisi säätää laissa rangaistavaksi. Rangaistavaksi toiminnan säätäisivät Nikkanen, Valkonen, Virta, Aalto-Setälä, Furuholm ja Eloranta.
– Maalittaminen tulisi kriminalisoida ja tehdä yleisen syytteen alaiseksi rikokseksi, sillä sitä tulisi kyetä torjumaan ja siihen puuttumaan nykyistä paremmin, Virta perustelee.
Valkosen mukaan vakava, hybridivaikuttamisen kaltainen verkkokäyttäytyminen voisi olla tarkoin rajatusti kriminalisoitua. Hän toteaa häirinnän rajoittavan sananvapautta, mutta uskoo, ettei tavanomaista, värikästäkään suomalaisten välistä keskustelua pidä ”tietenkään” rajoittaa.
Nikkanen huomauttaa, että oikeusministeriönkin selvityksen mukaan maalittaminen tulisi säätää rangaistavaksi.
Useissa vastauksissa korostuu myös maalittamisen määrittelemisen vaikeus. Aalto-Setälä soveltaisikin ensitöikseen nykyisiä lakeja tehokkaammin.
Perussuomalaisten Elomaa ja Junnila eivät koe, että maalittaminen tulisi säätää rangaistavaksi. Elomaa painottaa sen sijaan avoimessa vastauksessaan muun muassa median vastuunkantoa. Hänen mukaansa loukkaavat kirjoitukset leviävät usein muihin lehtiin, ja mahdollinen korjaava uutisointi jää mitättömäksi.
Junnila uskoo, että muutoksen tulee tapahtua keskustelukulttuuria parantamalla ja toisten kunnioitusta lisäämällä. Hänen mukaansa somen ”tuomioistuimet” ovat ilmiönä kohtuuttomia yksittäisiä henkilöitä kohtaan.
Lindén ja Saarikko eivät osaa sanoa, pitäisikö maalittaminen säätää rangaistavaksi. Saarikko toteaa ongelman olevan vakava, mutta pohtii maalittamisen kriminalisoinnin vaikeutta.
TÄSTÄ ON KYSE:
Kansanedustajien maalittamiskysely
TS:n Webropol-verkkokysely lähetettiin kaikille Varsinais-Suomen 17 kansanedustajalle.
Vastausaika alkoi 25. elokuuta ja loppui 7. syyskuuta. Vastausaikaa pidennettiin kyselyn aikana useampien vastausten saamiseksi.
Kysely sisälsi neljä aihekysymystä, joista kolmessa oli ennalta määritellyt vastausvaihtoehdot: kyllä, ei ja en osaa sanoa.
Avoimessa vastauksessa ohjeistettiin kertomaan näkemyksistään ja halutessaan avaamaan kokemuksiaan maalittamisesta tarkemmin omin sanoin.
Nimellä esiintymisestä pyydettiin suostumus. Kaikki vastanneet kansanedustajat suostuivat esiintymään omalla nimellään.