Kun ekonomi Jukka Laiho aloitti Pyhärannan kunnanjohtajana pari viikkoa sitten, hän pääsi heti käärimään hihansa ja ratkomaan hallinnon henkilöstövajeesta johtuvia ongelmia.
Laihon mukaan alkuvaiheessa on ilmennyt monia asioita, jotka ovat olleet seurausta siitä, että kunta on toiminut lähes koko alkuvuoden ilman täysipäiväistä kunnanjohtajaa. Kunnanjohtajan viransijaisuutta on hoitanut rakennustarkastaja Olli Lahtonen, joka on samaan aikaan huolehtinut myös oman virkansa velvollisuuksista. Toukokuussa aloittanut talous- ja hallintojohtaja Krista Topi on puolestaan verrattain tuore vahvistus kunnan hallinnossa.
– Perusasioiden kanssa meillä on ihan valtavasti töitä. Positiivista on, että niin viranhaltijat kuin päättäjätkin ovat valtavan sitoutuneita kuntaan. Kaikki pyrkivät vahvasti ajamaan kunnan etua, mikä on erittäin hyvä lähtökohta siihen, että saamme asiat aidosti asianmukaiseen kuntoon, Laiho sanoo.
Aivan ensimmäiseksi kunnassa tartutaan Laihon johdolla niihin asioihin, jotka tilintarkastaja on mukautetussa tilintarkastuskertomuksessa sekä kunnalle toimitetuissa tilintarkastuspöytäkirjoissa tuonut esille.
– Tilintarkastajien havainnot muodostavat hyvinkin suoraviivaisen työlistan.
Kunnan päättäjien keskuudessa on jo useamman vaalikauden ajan vallinnut paikoin kireä ilmapiiri. Erimielisyydet ovat välillä kärjistyneet, mikä on heijastellut päätöksentekoonkin. Laihon mukaan hänen tehtävänsä on tehdä päätöksenteon valmistelusta niin pitkäjänteistä kuin mahdollista. Lisäksi hän haluaa luoda päätöksenteolle sellaiset perustelut ja raamit, joiden mukaan toimintaa voi suunnitella lyhyelläkin tähtäimellä.
– Uskon siihen, että tekeminen ja keskusteleminen on kaikkien osapuolten näkökulmasta helpompaa, kun tiedetään miksi jotain asiaa tehdään.
Uutta kunnanjohtajaa tekisi mieli tässä tilanteessa sovitella kunnassa jonkinlaiseen rauhanrakentajan rooliin. Miten hän itse asian kokee?
Laihon mukaan hänen persoonansa on sen kaltainen, että sovittelijan roolissa onnistuminen on mahdollista.
– Olen hyvin rauhallinen, hyvähermoinen, kuunteleva ja sovitteleva luonne enkä provosoidu. Uskoisin olevani sen tyyppinen henkilö, joka kykenee luontevasti keskustelemaan kaikkien osapuolten kanssa.
Pitkäjänteisellä valmistelulla Laiho tarkoittaa muun muassa sitä, että talousarviota tehdessä ei keskitytä pelkästään seuraavan vuoden talousarvioon vaan suunnataan katseet vahvasti myös suunnitteluvuosille.
– Täytyy olla asioita, jotka kattavat myös suunnittelukaudet ja siitä päästäänkin kunnan strategiaan.
Laihon mukaan kunnan strategia toimii oikein laadittuna hyvän selkärangan päätöksenteolle. Laihon mukaan päättäjien olisi hyvä jo strategiavaiheessa linjata yhdessä, millaiseksi kuntaa halutaan kehittää. Kun tämä pohjatyö on tehty kunnolla ja avoimesti, tavoitetta tukevista toimista on helpompi yhdessä sopia.
Strategiasta saatetaan helposti laatia liian taivaita maalailevaksi, ja Laiholla on tämän tyyppiselle strategialle oma nimityskin:
– Tyypillinen kuntastrategia on kaikkea hyvää kaikille ja vahva talous. Strategia on toiminnan raamit, ja markkinointi ja viestintä ovat asia erikseen.
Strategian mukaista etenemistä täytyy myös pystyä seuraamaan. Se ei myöskään saisi hänen mukaansa olla riippuvainen valtasuhteiden heilahtelusta vaan se pitäisi nähdä kunnan ja kuntalaisten strategiana.
Strategian valmistelun yhteydessä mietitään usein myös kunnan brändiä. Laihon mukaan kunnan brändillä ja maineella on iso merkitys paitsi kunnalle myös kuntalaisille. Kunnan imagoa rakentavat paitsi kunnantalon viranhaltijat ja päättäjät myös kuntalaiset itse.
Hyvällä imagolla on Laihon mukaan suuri merkitys kunnassa asuvien ihmisten kiinteistöomaisuuden arvoon.
– Jos kunnan imago ja brändi on sellainen, että alue kehittyy ja kunnassa hoidetaan asiat hyvin, se lisää alueen houkuttelevuutta. Se taas konkreettista kuntalaisten omistusten ja omaisuuden arvoa.
Kaikkea ei kannata tehdä yksin, ja Laiho haluaakin olla myös rakentamassa ja vahvistamassa yhteistyötä lähialueen kuntien ja kaupunkien kanssa.
Valtio pyytää kunnilta lausuntoja erilaisiin asioihin, ja usein seudun kunnilla on asiassa hyvin samankaltaiset näkemykset. Lausunnot työllistävät kuntien hallintoa eikä samaa työtä kannattaisi Laihon mukaan tehdä joka kunnassa erikseen.
Ratkaisu ongelmaan voisivat Laihon mukaan olla kuntien yhteiset työryhmät, jotka huolehtisivat esimerkiksi edunvalvontaan kuuluvista lausunnoista. Yhteistyö vahvistaisi hänen mukaansa aluedemokratiaa ja keventäisi kuntien hallinnon taakkaa.
– Keskitytään oikeissa kohdissa omiin asioihin ja muut hommat tehdään kavereiden kanssa kimpassa.
Pyhärannan vahvuutena Laiho näkee sen sijainnin. Jos asiaa tarkastellaan valtakunnallisesta näkövinkkelistä, Pyhäranta on keskellä kasvavaa aluetta. Kunnan kolmiapilan mallisen muodon ansiosta kunta pääsee hyötymään sekä Kasitien läheisyydestä Ihodessa että rantakylien merellisestä tunnelmasta.
Molemmilla alueilla on Laihon mukaan oma potentiaalinsa.
– Kasitien läheisyyden voisi ajatella houkuttelevan kulkuyhteyksien vuoksi tietyntyyppisiä yrityksiä, ja sitä kautta Kasitien varteen voi rakentua hyvinkin toimiva yhteisö.
Rantakylissä puolestaan on toisenlaisia kasvun mahdollisuuksia.
– Kun mietitään ihmisten asumiseen liittyviä toiveita ja hybridityöskentelymallin mahdollisuuksia, on paljon ihmisiä, jotka haluavat tehdä töitä kotoa käsin ja asua merellisessä ympäristössä. Rantakylät ovat kertakaikkiaan idyllisiä.
Laihon virallinen osoite on edelleen Espoossa, jossa hänellä on myös perhettä. Vakka-Suomi on raumalaislähtöiselle Laiholle tuttu paikka, sillä perheellä on Uudessakaupungissa mökki. Tätä mökkiä Laiho on ensimmäisinä viikkoina käyttänyt tukikohtanaan työskennellessään Pyhärannassa. Side myös Raumaan on vahva, sillä paikkakunnalla asuvat edelleen Laihon vanhemmat.
Laiho kiinnostui Pyhärannan kunnanjohtajan tehtävästä osittain sen haastavuuden vuoksi.
– Ongelmiin ratkaisujen etsiminen on äärimmäisen mielenkiintoista.