Myös sivuvirrat olivat hyvin hallinnassa. Esimerkiksi panimon hönkähöyryjä käytetään hyödyksi oluen mäskäyksen esilämmityksessä. Puiset pakkausmateriaalit haketetaan ja poltetaan ja biojätteet menevät hyödynnettäväksi biokaasun tuotantoon.
Kyselytuloksia voi tulkita kahdella tavalla: joko kyselyyn vastasivat nimenomaan ne yritykset, jotka ovat jo tehneet kiertotalouden muutoksia toiminnassaan tai sitten yrityskentällä ollaan hyvin valveutuneita. Todennäköisesti molemmat vaihtoehdot pitävät paikkansa. Taloudelliset syyt ja imagoarvo ajavat yrityksiä tekemään ekotekoja. Asiakkaat kysyvät yhä useammin, miten yritys hoitaa asiansa ympäristön näkökulmasta. Hukkalämmön ja sivuvirtojen hyödyntäminen on yksinkertaisesti taloudellisesti järkevää. Esimerkiksi Laitilan kaukolämpö perustuu Kuusiston Sahan sivuvirtoihin. Sahan liiketoimintaa täydentävät lämpövoimalat, joissa poltetaan toiminnan ylijäämää eli sahanpurua, puunkuorta ja kutterilastuja.
Samankaltaiset syyt ohjaavat myös kuntia ekotekoihin. Laitila on lähtenyt mukaan Hinku-hankkeeseen, mikä velvoittaa tekemään suunnitelmallista ilmastotyötä. Kunta hyötyy taloudellisesti esimerkiksi aurinkovoimaloista, kun ne tuovat kunnille kiinteistöverotuloja.
Ekotekoja tehdään, kun ne ovat taloudellisesti järkeviä. Tämä pätee myös kotitalouksiin. Kun kotitaloudet ovat siirtyneet pörssisähkösopimuksiin, myös sähkön kulutus on kummasti vähentynyt.
Teija Uitto