Pyhärannan ensi vuoden talousarviossa tuloksen odotetaan jäävän 141 000 euroa alijäämäiseksi. Talousarviota laadittaessa eri toimialoille on tehty sopeuttamistoimia, joiden yhteenlaskettu vaikutus on 130 000 euroa. Säästöjä on etsitty kunnanhallituksen alaisista toiminnoista, teknisestä toimesta sekä tarkastuslautakunnan budjetista.
– Meillä on vahva tase, johon on kertynyt ylijäämää ja lisäksi kunnalla on vain vähän velkaa. Tämä antaa hyvän puskurin tulevaisuuteen, kunnanjohtaja Jukka Laiho sanoo.
Vuoden 2024 talousarvio on laadittu nopealla aikataululla. Hallintoa vaivanneen henkilöstöpulan vuoksi työ ehdittiin aloittaa vasta syyskuussa, kun uusi kunnanjohtaja aloitti työnsä. Osana talousarviota kunnassa laaditaan ensi vuoden ja lähivuosien aikana kuntastrategian osaksi palvelustrategia, jossa on tarkoitus määritellä tarkemmin miten palvelut kunnassa järjestetään.
Syynä arvioituun alijäämään on muun muassa valtionosuuksien yli 50 prosentin pudotus. Prosentuaalisesti suurta pudotusta toki selittää osaltaan myös se, että pieni kunta saa euroissa vähemmän valtionosuuksia ja näin ollen summaan tehdyt vähennykset ovat prosentuaalisesti suuria.
Pudotus saattaa olla tätäkin suurempi, jos kunnan laatima oikaisuvaatimus Kaukolankodin alaskirjauksen huomioimisesta ei mene läpi. Laihon mukaan on ihan oikein, että valtionosuudet putoavat ensi vuonna, koska kunta on saanut niitä tänä vuonna liikaa. Tämän ennakoidaan kerryttävän kunnan kassaan ylijäämää kuluvan vuoden aikana.
– Mutta se ei ole oikein, että ne putoavat näin paljon, ja siksi olemme tehneet tuon oikaisuvaatimuksen, hän sanoo.
Valtionosuuksien aiempaa pienempää määrää kompensoi ennakoitu verotulojen kasvu. Verotuloissa kasvu johtuu muun muassa eläkkeisiin tulleista indeksikorotuksista. Pyhärannan asukkaista merkittävä osa on eläkeläisiä, joten korotuksen vaikutus näkyy verotuloennusteessa.
Yksi suurimmista suunnitelluista investoinneista on koulurakennusten lämmitysjärjestelmien vaihto, mutta siitäkin on ensi vuonna tarkoitus toteuttaa vasta suunnittelu. Yksittäisinä nostoina ensi vuoden investoinneista voisi nostaa myös kuntoportaiden rakentamisen Rohdaisiin sekä vesijohtoverkoston ja viemäriverkoston kunnostustyöt, joille on varattu sekä talousarviovuosille että suunnitelmavuosille 20 000–35 000 euron budjetti per vuosi. Lisäksi ensi vuoden talousarviossa on varauduttu hankkeen suunnitelmakustannuksiin.
Vesihuoltolaitoksen investoinnit tähtäävät paitsi vesihuollon turvaamiseen myös siihen, että Pyhärannan verkosto olisi valmis seudulliseen vesihuoltoyhteistyöhön joko jonkin naapurikunnan tai koko Vakka-Suomen kanssa.
Investoinneissa on myös rantayleiskaavan päivittäminen. Tästä on kunnassa puhuttu kauan, ja Laiho nimeää tämän yhdeksi ensi vuoden talousarvioon liittyväksi ilonaiheeksi.
– Tavoitteena on konseptoida merellisyys, kulkuyhteydet ja kylien lähipalvelut kokonaisuudeksi, joka houkuttelee ankkuroitumaan Pyhärantaan, hän kertoo.
Asian kääntöpuoli on se, että tällaisessä työssä kestää kauan ennen kuin tuloksista päästään nauttimaan ja samaan aikaan kunnan väestönkehitys on negatiivista.
– Vaikka tehtäisiin mitä vaikutukset näkyvät hitaasti eli noin 5–10 vuoden kuluttua.
Valtuustossa esitettiin veroprosentin laskua ja asiasta päädyttiin äänestämäänkin. Laiho oli helpottunut, että verotus päätettiin pitää ennallaan, sillä verojen alentamisen myötä sopeuttamistarve olisi tuplaantunut. Laiho ei sitä paitsi itse aloittaisi verojen keventämistä tuloverosta vaan kiinteistöveroista, joka on Pyhärannassa varsin kireä.
– Tämä tekisi omakotiasumisesta houkuttelevampaa Pyhärannassa ja olisi siten vaikuttavampi. Tuloveroprosentin laskemisesta voitaisiin keskustella sen jälkeen, kun kiinteistövero on saatu seutukunnalliselle tasolle.
Talousarvion valmistelu jatkuu vielä joiltain osin ja se tuodaan valtuuston käsittelyyn joulukuussa.
Pyhärannan talouden tunnuslukuja
Verotulot noin 5,02 miljoonaa euroa
Valtionosuudet noin 1,034 miljoonaa euroa
Toimintatuotot noin 0,613 euroa
Toimintakulut noin – 6,36 miljoonaa euroa
Vuosikate 0,45 miljoonaa euroa
Poistot 0,591 miljoonaa euroa
Tilikauden tulos noin -0,141 miljoonaa euroa
Lähde: Pyhärannan talousarvioehdotus