Inga Nuojua
Muistan kahden asian keskusteluttaneen lukiolaisia biologian opetuksessa 80-luvulla: uusi tauti aids ja Tiede 2000 -lehden spekulaatio, miten uusi pandemia syntyisi maapallolla.
50-luvun lopun aasialaisen muistan. Ukolleni tämä influenssaepidemia on ollut järisyttävämpi kokemus kuin itselleni. Olen vuosikymmenten aikana kuullut monta kertaa: ”Me maattiin kaikki! Isäkin, joka ei ollut koskaan sairas.”
Omassa lapsuusperheessäni aasialaista taisi lieventää isän kanta, ettei tämä ole mitään espanjantautiin verrattuna. Hänen veljiään oli siihen menehtynyt. Espanjantautipandemia raivosi 1917–20. Sen aiheuttajaksi on paljastunut linnuista ihmiseen siirtynyt virus. Se iski rajusti nuoriin aikuisiinkin.
Omana elinaikanani on ollut useita rajatumpia vakavia virusepidemioita kuten sars, mers, ebola… Noista yhtäkään Suomi ei ole kohdannut. Sikainfluenssa levisi tännekin. Siihen muistan liittyneen ensimmäistä kertaa uhkaavan uutisoinnin ja rokottamispainostuksen.
Uusi koronavirus ilmaantui maailmaan joulun alla 2019. Leviämistä auttoi Kiinan salaamisstrategia. Salaaminen luo hyvän kasvupohjan salaliittoteorioille.
Covid19 sai aikaan ennennäkemättömiä toimia ympäri maapallon. Paniikkinappulaa painettiin Suomessakin. Hiljaa mielessäni pidin Ruotsin linjaa järkevämpänä.
Siellä päätöksiä näytti esittelevän yksi puhuva pää. Meillä puhuvia päitä tuntui olevan joukkueellinen – aluksi eri painotuksin, lopulta eri mielipitein.
Ymmärrän hyvin huolen terveydenhuollon kantokyvystä. Se antaa perusteet monille perusoikeuksien loukkaamiselta tuntuville toimille. Silti ripaus maalaisjärkeä ei olisi ollut pahitteeksi.
Pidin Lapin infektiolääkäri Markku Broasin kannanottoja järkevinä, esimerkiksi jo syksyllä 21 pikatestausten laajentamista. Lappi on turistilaumoistaan huolimatta pärjännyt hyvin.
Ihmettelin maskin käyttämisen mitätöimistä keväällä 20. Suun ja nenän edessä maskin virkaa olisi voinut tehdä paremman puutteessa vaikka huivi. Ei häävi suoja, mutta tyhjää parempi. Ja olisi jäänyt maskin mollaaminen tekemättä.
Olisiko täyssulkujen sijaan voitu luottaa enemmän ihmisiin, keskittyä rummuttamaan, että mitättömissäkään oireissa ei mennä mihinkään.
Vuoden päästä tuli rokote, josta tiedettiin alusta asti, että se suojaa vain vakavilta tautimuodoilta – ei estä saamasta tartuntaa, ei liioin levittämästä virusta. Järkevää kuitenkin tarttua tähänkin oljenkorteen.
Suhtautuminen rokottamattomiin on saanut vainon piirteitä. Heidät koetaan jopa vaaraksi. Päinvastoin: me muut olemme heille. Sairaalaan joutumisen riski rokottamattomalla on suurempi, mutta eikö se ole sitä tupakoivalla, ryyppäävällä… Tyksin tehohoidon ylilääkäri Mika Valtosen sanoin: ”Sairaala ei ole oikeuslaitos.”
Kaksi vuotta tauotonta koronauutisointia. Monella ei ole taustatietoja, joiden avulla suhteuttaa kuulemaansa. Osa vatvoo yksin asioita. Toivon hartaasti, että pian saavutettaisiin sairastamalla sen tason laumasuoja, että tartunnat vähenevät yhdeksi riesaksi muiden riesojen joukkoon.
Kirjoittaja on biologi, joka on kotoisin Laitilasta.