Tuleeko tästä stressi?

0

Marja-Liisa Mutka

Olen ostanut erilaisia siemeniä usein kaupassa käydessäni. Kylvämistä odottavat vihannekset, yrtit ja kukat.

Olen pannut syrjään erilaisia purkkeja ja alusia. Olen hakenyt varastosta multasäkin kuistille odottamaan lämmintä päivää, joka sulattaisi kohmeisen mullan. Olen ostanut biohiiltä tehostamaan kasvuunlähtöä.

Uusi kasvihuone odottaa vielä kokoamista. Sitä ennen maan pitäisi sen verran sulaa, että kasvihuoneen perustukset saadaan tehtyä. Kylvökset on siis sijoitettava sisätiloihin.

Saunakamari muuttukoon kasvihuoneeksi! Pitäsikö hankkia valaisimia vai riittääkö ikkunasta tuleva valo, kun kasvatusastiat tulevat pöydälle – eivät ikkunalaudalle?

Alan lueskella ohjeita netistä. No, eihän se tavallinen puutarhamulta olekaan taimikasvatukseen sopivaa – tämän opin heti ensimmäisestä lukemastani artikkelista. Kylvö- tai taimimulta lisättävä kauppalistalle!

Myös perliittiä tarvitaan. Mitähän se on? Hienoa hiekkaakin saatetaan tarvitaan. Multa kannattaa kostuttaa ennen kylvöä esimerkiksi pesuvadissa.

Esikostutetulle mullalle riittää kylvön jälkeen pelkkä sumuttelu ja se takaa, etteivät siemenet lähde liikkeelle kasteluveden mukana. Astioiden pohjalle pitäisi hakea sammalta.

Sammal pitää kylvöksen tasaisen kosteana ja suojelee homehtumiselta. Mutta mitäs ne jokamiehenoikeudet sanovatkaan sammalen keräämisestä?

Kertaan jokamiehenoikeudet. Sammalta ja jäkälää ei saa kerätä ilman maanomistajan lupaa! Omalta tontilta onneksi löytyy sen verran kuin arvioin tarvitsevani.

Nyt kuitenkin huomasin, että osa kukista olisi pitänyt kylvää jo helmikuussa. Onkohan kevät jo liian pitkällä? Tuleekohan tästä mitään?

Stressiä ei ainakaan saa tulla. Tämänhän on tarkoitus olla mukava ja rentouttava harrastus.

Tulee paljon halvemmaksi kasvattaa taimet itse siemenistä kuin ostaa valmiina! Näin vakuutan itselleni.

Tuli humisee takassa. Koira makaa oikoisenaan takan edessä. Ulkona sataa vettä. Otan oikean puutarhakirjan käteen ja selailen sitä.

Ihailen kukkia ja pensaita hyvin suunnitelluissa ja hoidetuissa puutarhoissa. Minun pihastani ei taida koskaan tulla kuvauskelpoista, mutta ei tarvitsekaan.

Se tulee aina olemaan vähän villi. Toivottavasti siitä tulee mieluinen ruokapaikka pölyttäjähyönteisille ja linnuille.

Siilinkin toivoisin näkeväni. Sitä varten pihanperällä on Nuorisoverstaan rakentama siilimökki. Vielä ei ole asukkaita näkynyt. Missähän voisin ilmoittaa, että asunto kauniissa maalaismaisemassa, rauhallisella paikalla annetaan asunnoksi ilman vuokranmaksuvelvollisuutta?

Kirjoittaja on villin pihan omistaja