Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varhan) palvelustrategian luonnos on herättänyt alueen kunnissa pelkoa siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkoa karsitaan rankalla kädellä.

Pelolle lisäpontta ovat antaneet ensinnäkin tiedot, joita muilta hyvinvointialueilta on kantautunut sekä toisekseen Varhan kiristyneet säästöukaasit.

Hiljattain Satakunnan hyvinvointialue kertoi aikomuksistaan siirtää nykyisten 27 terveyskeskuksen palvelut vuoteen 2030 mennessä kuuteen sosiaali- ja terveyskeskukseen. Myös esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialue on tiedottanut keskittävänsä palveluita ja vähentävänsä roimasti toimipisteiden määrää.

Valtionvarainministeriö puolestaan päivitti lokakuussa hyvinvointialueiden rahoituslaskelmansa, jotka toivat Varhalle 92 miljoonan lisäsäästöpaineet vuosille 2024–2026. Niinpä Varhan tulisi löytää kahden seuraavan vuoden aikana säästöjä 272 miljoonalla eurolla eli lähes 600 euroa jokaista maakunnan asukasta kohden.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue ei ole vielä omaa palvelustrategiaansa vahvistanut, vaan sen luonnos on ollut kunnissa lausuntokierroksella.

”nykyisiä palveluja ei missään nimessä saisi lakkauttaa ennen kuin niille on korvaava palvelu olemassa

LAITILAN ainoa aluevaltuutettu Tanja Raisto-Elo (kesk.) toivoo, että nyt otettaisiin pikemminkin aikalisä kuin alettaisiin säästöpaniikissa supistaa palveluverkkoa.

– Kiireratkaisut harvoin ovat niitä parhaiten pitkällä tähtäimellä toimivia ratkaisuja. Erityisesti korostan sitä, että nykyisiä palveluja ei missään nimessä saisi lakkauttaa ennen kuin niille on korvaava palvelu olemassa, hän sanoo ja jatkaa:

– Eli jos jokin palvelu esimerkiksi on tarkoitus korvata digipalveluilla, niin sen pitää olla toimintakunnossa ennen kuin olemassa oleva palvelu lakkautetaan, hän havainnollistaa.

Raisto-Elo myöntää olleensa vielä alkuvuodesta toiveikkaampi palvelujen säilymisen suhteen kuin hän nyt on.

– Siihen uskon kyllä edelleen, että Laitilassa säilyvät nykyiset sote-palvelut, hän sanoo, vaikka näkeekin matkassa olevan mahdollisesti myös muttia.

”uskon, että Laitilassa säilyvät nykyiset sote-palvelut.”

LAITILAN hän kiittelee panostaneen ensinnäkin omiin perusterveydenhuollon palveluihinsa ja tuottaneen ne itsenäisenä toimijana kustannustehokkaasti. Toinen kiitoksen aihe on hänestä se, miten Laitila on pitänyt terveyskeskuskiinteistönsä mittavilla remonteilla kunnossa.

– Kumpikin asia on varmasti Varhassa noteerattu, Raisto-Elo sanoo.

Laitilan heikkoudeksi hän nostaa puolestaan erityisesti lääkäripulan.

– Palveluverkkotarkastelussa lääkäripula on Laitilalle varmasti rasite.

”Palveluverkkotarkastelussa lääkäripula on Laitilalle varmasti rasite.”

VARHAN antamien lausuntojen perusteella hän kuitenkin pelkää joidenkin Laitilan palvelujen olevan siirtouhan alla.

– Nyt on jo tullut sellaista viestiä, että toimintaa keskitetään säästösyistä Varhan omistamiin kiinteistöihin. Silloin esimerkiksi Uusikaupunki on todella vahvoilla, koska Varha omistaa siellä paljon tiloja. Se säästää vuokrakuluja melkoisesti, hän pohtii.

Hän pitää mahdollisena, että yksi tällainen siirtouhan alla oleva palvelu olisi hänen oma työyksikkönsä eli Laitilan terveyskeskuksen yhteydessä toimiva yleislääketieteen ja kuntoutuksen osasto.

Se ei kuitenkaan toimi sote-aseman, vaan Tyks Sairaalapalvelujen hallinnon alla.

– Jos tällainen osasto lähtee terveyskeskuksen katon alta, niin sillä saattaa olla vaikutuksia sote-palveluidenkin laajuuteen. Mutta toisaalta moni asia puhuu myös nykyisten palvelujen säilymisen puolesta.

”Työssäni näen konkreettisesti sen ahdistuksen, mitä tämä epävarma tilanne työntekijöissä aiheuttaa.”

HÄN SANOO, että toimiminen sekä Varhan aluevaltuutettuna että Varhan työntekijänä on ollut ristiriitaista.

– Työssäni näen hyvin konkreettisesti sen ahdistuksen, mitä tämä epävarma tilanne työntekijöissä aiheuttaa. Olen todella huolestunut Varhan työntekijöiden jaksamisesta ja koen, että kenttä on aivan unohdettu, osastonhoitajana työskentelevä Raisto-Elo suomii.

Toisaalta hän ei päättäjänäkään ole saanut sen enempää tietoa, eikä valtuutettuna pääse ehkä palveluverkosta päättämään kuin linjaukset.

– Yksityiskohtaisemmat päätökset tultaneen tekemään asiantuntijalautakunnissa sekä aluehallituksessa, ei aluevaltuustossa, hän sanoo ja kertoo syyksi Varhan hallintosäännön.

– Hallintosääntö mahdollistaa sen, että näin valtava ja tärkeä asia kuin palveluverkkopäätös, eli mitä yksiköitä suljetaan, voidaan tehdä aluehallituksessa asiantuntijalautakuntien valmistelemana. Tämä on ihan käsittämätöntä. Onhan aluevaltuusto ylintä päätösvaltaa käyttävä päätöksentekoelin.

”Varhassa on rakennettu ihan hirveä hallintohimmeli.”

HÄN ON pahoin pettynyt siihen, että sekavahkossa tilanteessa työntekijät tuntuvat unohtuneen. Samoin siihen, miten raskas hallintomalli Varhaan on rakennettu.

– Kaikki tehdyt päätökset eivät ole olleet fiksuja ja nyt pitäisi uskaltaa tarkastella päätöksiä kriittisesti ja tarvittaessa myös muuttaa niitä. Varhassa on esimerkiksi rakennettu ihan hirveä hallintohimmeli, hän sanoo ja viittaa siihen, miten monessa kerroksessa esihenkilöitä voi olla.

Sekin tuntuu unohtuneen, että hyvinvointialueen piti madaltaa eri palvelujen ja toimintojen välisiä aitoja.

– Esimerkiksi Tyks ei ole sulautunut osaksi Varhaa ollenkaan, vaan on kuin oma organisaatio Varhan sisällä. Systeemi on todella kankea.

HÄN MOITTII myös sitä, miten huonolle tolalle Turku on jättänyt joidenkin sote-palveluidensa kehittämisen.

– Kehittämistyötä on muissa Varsinais-Suomen kunnissa tehty ennen sote-uudistusta aika mallikkaasti, monissa jopa kiitettävästi. Turussa sen sijaan on esimerkiksi perustason osastotoiminta laiminlyöty täysin ja se näkyy muun muassa siten, että Laitilassa osastolla hoidetaan pääosin ulkopaikkakuntalaisia.

Myös päivystys takkuaa Turussa pahoin, hän kritisoi.

– Nyt kun esimerkiksi Uudenkaupungin iltapäivystystä aiotaan supistaa, niin onko tarkoituksena siirtää ihmisiä Turun päivystykseen, joka on aivan tukossa jo nyt, hän ihmettelee.

RAISTO-ELO tosin muistuttaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen olevan vasta yhdeksän kuukauden ikäinen.

– Systeemi on siis vielä varsin raakile ja sekin pitää vain hyväksyä.

Se, millaista palveluverkkoa Varha alueelleen todella rakentaa, selviää vasta ensi vuoden puolella.

– Meillähän on vielä palvelustrategiakin hyväksymättä. Siitä päättää valtuusto.

Sen aluevaltuutettu Tanja Raisto-Elo allekirjoittaa, että toimintoja on uudistettava.

– Toivoisin kuitenkin esimerkiksi sitä, että hyvin toimivia palveluita ei heikennetä ja että kentän ammattilaisten mielipiteitä kuunneltaisiin.

”Uskon, että asumisyksikkö tulee Laitilaan”

Varha on jo ilmoittanut, että se ei jatka vuokrasopimusta Laitilan kanssa vanhainkodin kiinteistöstä siirtymäajan jälkeen. Aluevaltuutettu Tanja Raisto-Elo pitää hyvin todennäköisenä, että Varha rakentaa Laitilaan ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisyksikön.

– Paineita on rakentaa siitä suunniteltua isompi eli sen lisäksi että se korvaa Kaukolankodin, sinne on paineita siirtää myös Laitilan ainoa julkinen tehostetun palveluasumisen yksikkö Koivukoto.

Varhan investointisuunnitelmaan vuosille 2024–2027 sisältyy 4,5 miljoonan euron investointi Laitilan palvelutaloon. Hanke sisältyy vuoden 2023 lainanottovaltuuteen.

Varha perustelee hankkeen merkitys sillä, että se on osa palvelurakenteen uudistamista ikääntyneiden palveluissa.