Millaista on hyvä yhdistystoiminta ja miten yhdistykset voisivat tukea kotikuntansa kehittymistä? Tätä pohdittiin kaupungin järjestämässä yhdistysillassa 8.11. Keskustelua herättämässä olivat Laitilan nuorisopäällikkö Tero Vinterbäck, yhdistyskoordinaattori Elina Ravantti Leader Ravakasta, kehittämispäällikkö Salla-Maria Lauttamäki Varsinais-Suomen liitosta ja kyläasiamies Tauno Linkoranta V-S Kylät ry:stä.
Varsinais-Suomessa on noin 9000 rekisteröityä yhdistystä, Laitilaan niistä sijoittuu noin 170. Valinnanvaraa siis on, jos yhdistystoiminta kiinnostaa, ja useimpiin yhdistyksiin uudet jäsenet ovat enemmän kuin tervetulleita. Uusien jäsenten ohella myös uudet toimintatavat saattaisivat olla tarpeellisia. Yhdistystoiminnassa, kuten elämässä yleensäkin, juututaan helposti rutiineihin ja tehdään samat asiat samalla tavalla vuosi toisensa jälkeen.
– Tämän huomaa jo siitä, että tukien ja avustusten käyttö ei ole niin tehokasta kuin se voisi olla: samat yhdistykset hakevat avustuksia samoilla summilla joka vuosi. Maailma muuttuu ja yhdistysten on sopeuduttava siihen. On mietittävä, millaiset asiat vievät eteenpäin. Millaisen roolin yhdistykset voisivat ottaa esimerkiksi turvallisuusyhteistyössä kuntien kanssa, Lauttamäki kysyi.
Kunnat ja yhdistykset voisivat tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä. Tauno Linkorannan mukaan yhteistyötä toivotaan, mutta toisaalta kysytään, mitä se voisi olla.
– Kunnat eivät enää ole samanlaisia kuin ennen, niiden tehtäviä on karsittu. Kunnissa on alettu myös ymmärtää, että aktiivinen yhdistystoiminta on tärkeä vetovoimatekijä. Jokaisessa kunnassa olisi hyvä olla järjestöyhteyshenkilö ja yhdistykset voisivat kirkastaa tavoitteensa ja tarjota yhdistyksen osaamista kunnan käyttöön. Millä tavalla yhdistykset voisivat olla mukana esimerkiksi sote-alan ennaltaehkäisevässä työssä tai miettimässä, miten kunnasta luodaan houkutteleva asuinpaikka?
Yhdistystoiminnassa yksi ongelmakohta on se, että kun puheenjohtajat ja sihteerit vaihtuvat, sovitut asiat unohdetaan. Tässä auttaisi avoin yhdistyskulttuuri, se, että kaikki tietävät sovituista asioista ja ovat selvillä vaikkapa haettavista avustuksista ja niiden hakuajoista.
– Nämä eivät saisi olla henkilöistä kiinni. Ylipäätään asioita ei pitäisi tehdä vain siksi, että aina ennenkin on tehty niin, Linkoranta sanoi.
Toimitilojen jakamisessa yhdistyksiä tulisi kohdella tasapuolisesti. Jos joku yhdistys hallitsee toimitilaa ilmaiseksi siinä missä toinen maksaa siitä, maaperä kyräilylle ja eripuralle on valmis.
Sujuva yhteistyö kunnan ja yhdistysten kesken tuottaa hyvinvointia kaikille, Laitilan järjestöyhteyshenkilönä toimiva Tero Vinterbäck totesi. Hän kertoi Laitilan vuosille 2022-2025 tehdystä yhdistysohjelmasta, jonka tavoitteena on tehdä yhteistyövisiot käytännön kansalaistoiminnaksi.
– Ongelmana on se, että yhdistysten yhteystietoja on hankala kerätä. Kaikki yhdistykset eivät myöskään toimi enää aktiivisesti.
Elina Ravantti kertoi Leader Ravakan yhdistyksille järjestämästä koulutuksesta. Taitava yhdistystoimija -työpajat pidetään marras- helmikuussa. Työpajoissa käsitellään muun muassa yhdistysten työnjakoa, jäsenhankintaa ja toiminnan uudistamista.