Kun kuuntelee maamme hallituksen työllisyys tavoitteita, niin tulee hyvin ristiriitainen mielikuva. Kaikilla leikkauksilla on heidän näkemyksensä mukaan työllistävä vaikutus.
Kun tehdään leikkauksia työttömyysturvaan, niin hallituksen näkemyksen mukaan se lisää työllisyyttä ja poistaa työttömyyttä. Kun tuota ajatusta vie eteenpäin, niin loogisesti työttömyysturvan poistaminen kokonaan poistaisi työttömyyden. Miksi hallitus ei ota tuota kokonaiskuvaa esiin?
Työttömyyden suurimmat ongelmat ovat ikä, terveyden tila, koulutuksen puute jne. Näitä ongelmia ei maamme hallitus pyri millään tavalla ratkaisemaan. Hallitus panostaa perusopetukseen, ihan hyvä juttu. Mutta nyt työssä olevien työkykyä ja jaksamista, ei millään tavoin olla huolehtimassa. Tällä on varmasti työllistymistä parantava vaikutus.
Tällainen boomeri ei jaksa ymmärtää ajatusta, että kun tehdään supistuksia ihmisten elämiseen, se kasvattaa motivaatiota. Tätä pohti jo 1920 -luvulla Henry Ford autoteollisuudessa. Päätyi ajatukseen, että palkka on työn motivaatori, joka antaa ihmiselle mahdollisuuden elää hyvää elämää. Ei supistukset.
Boomerin pohdintaa, osa 2
Huomaan, että Pisa-tuloksissa on tapahtunut muutoksia, myös matemaattinen osaaminen on heikentynyt. Nyt hallitus on esitellyt eduskunnalle keinoja valtiontalouden velka jarruksi, jotka osoittavat matemaattisen osaamisen laskusta.
Opiskelijoiden toimeentulon muuttaminen enemmän velkapainotteisempaan suuntaan, on varmaankin Pisan tuloksissa näkyvää myös matemaattista ajattelun heikentämistä. Nuo opintolaina rahat eivät varmasti ole enää Suomen pankin painamaa rahaa. Ne setelit ovat varmasti osittain ainakin Suomen ulkopuolelta tulevaa velkarahaa. Ulkoa tulevalta velkarahalle ei ole laitettu ”rajat kiinni” periaatetta. 1930-luvulla Saksassa koitettiin temppua rahan painokoneilla, joka temppu epäonnistui melkoisesti.
Tuo opiskelijan velkaraha aiheuttaa monelle nuorelle ”pään raapimista”. Kannattaako opiskella määrättyihin ammatteihin, joissa toimeentulo (palkka) on niin vaatimaton valmistumisen jälkeen? Selviääkö valmistumisen jälkeen opintolainojen koroista ja lyhennyksistä? Miten rakentaa omaa elämää ja elintasoa tämän jälkeen? Esimerkkinä voisi mainita lastentarhan opettajat, kirjastonhoitajat jne. Pitkä koulutus ja matala tulotaso.
Onko niin, että Reino Oittisen luoman tasa-arvoisen peruskoulu ideologian luomisen jälkeen tasa-arvo on poistumassa koulutusjärjestelmästämme. Lainapainotteisuus aiheuttaa selkeää eriarvostamista ainakin ammatillisen ja korkeakoulutuksen suhteen, se on varma.
Kun yhtyeiskunta unohtaa ja hylkää vanhan opintoraha pohjaisen koulutusjärjestelmän, niin silloin se ilmoittaa Suomen elinkeinoelämälle, että yhteiskunta ei halua kouluttaa kaikille yhteiskunnan tarvitsemille aloille.
”Kenelle kellot soivat, ne eivät soi kaikille!”
Pertti Pokki
Laitila