Laitilan kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina vuoden viimeisessä kokouksessa ensi vuoden talousarvion.

Alijäämäinen budjetti kirvoitti kommentteja, joissa päiviteltiin yleisesti kuntatalouden ankeahkoja yleisnäkymiä. Toisaalta samaan hengenvetoon iloittiin siitä, että Laitilalla on pesässään arvokas kultamuna eli taseeseen ylijäämävuosina kertynyt lähes 10 miljoonan euron ylijäämäpotti. Niinpä vaikka tulevina vuosina talous näyttää sukeltavan, pehmentää puskuri iskun hallittavaksi.

LAITILAN hallituksen puheenjohtaja Pekka Kuusisto (kesk.) rohkaisikin laitilalaisia, että vaikka talousnäkymät muuttuvat ylijäämävuosien jälkeen utuisemmiksi, ei synkkyyteen ole syytä vaipua.

– Esimerkiksi mihinkään paniikkijarrutukseen ei ole mitään syytä. Taseen ylijäämä antaa meille mahdollisuuden hakea rauhassa keinoja keventää talouden kuormaa.

Laitila aikookin ensi vuoden aikana rakentaa talouden tasapainottamisohjelman, jonka toimenpiteet otetaan käyttöön vuosien 2025–2027 aikana.

– Ei talouden tasapainottamiseen pidä suhtautua minään pelottavana mörkönä, vaan että käydään rauhallisen analyyttinen prosessi miten taloudessa on kantopintaa löydettävissä, hän rauhoitteli valtuustossa.

ALIJÄÄMÄÄ Laitilaan olisi talousarvion perusteella muodostumassa 1,1 miljoonan euron verran. Kokouksessa valtuustoryhmät ruotivat ensi vuoden budjettia varsin hellin ottein.

Se kertonee hyvästä valmistelusta, etukäteen käydyn käsittelyn riittävyydestä sekä siitä, että budjetin luvuille on vahvat perusteet olemassa. Osaltaan taustalla vaikuttanee myös se, että usein Laitilassa tilinpäätös muodostuu lopulta huomattavasti valoisammaksi kuin miltä kaupungin tilanne on talousarvion perusteella näyttänyt – tähän myös Kuusisto pohjustuksessaan viittasi:

– Toivottavasti ensi vuoden talousarviossa oleva alijäämä ei lopulta näin suuri ole. Talousarvion laadinnassa on jälleen noudatettu varovaisuutta.

PIDETYISSÄ ryhmäpuheenvuoroissa nousi esiin viime vuosien poikkeuksellisuus, jonka rakennusaineina ovat olleet niin koronapandemia, Ukrainan-sota, inflaatio, korkojen nousu kuin energian hinnan nousukin. Suurimman valtuustoryhmän, keskustapuolueen, Tuomas Vuorio tiivisti tunnelmat puheessaan:

– Epävarmuudesta on tullut uusi normaali.

Ensi vuoden talousarviota luonnehdittiin myös säilyttäväksi eli toiminnot pysyvät pitkälti ennallaan. Useammassa puheenvuorossa nousi yksittäisenä asiana esiin Varppeen yläkoulun sisäilmaongelmat. Koulun tarvitseman remontin laajuus ja kustannus ovat toistaiseksi arvoitus.

– On erittäin tärkeää, että nyt katsotaan mitä ja miten tehdään. Oppilaille ja henkilökunnalle tulee taata toimivat ja turvalliset tilat, Vuorio linjasi.

Keskusta toivoo myös kaupungin panostavan Laitilan elinvoimaisuuteen.

SDP:n valtuustoryhmän puheenvuorossa Hanna Lahtonen muistutti ensi vuoden talousarvion olevan nimensä mukaisesti vielä arvio.

– Kaikkia talousarvioon vaikuttavia asioita ei ole voitu sitä valmisteltaessa huomioida, koska niistä ei vielä ole varmuutta, hän muistutti ja listasi tällaisia asioita olevan muun muassa maan hallituksen suunnittelemat valtionosuuksien leikkaukset.

Lahtonen muistutti eri tahojen, kuten hyvinvointialueen ja hallituksen, suunnittelevan parhaillaan isoja säästötoimia, mikä heijastuu eri tavoin kuntiinkin.

– Tänään säästetty euro maksaa moninkertaisesti. Lisäksi syntyy hyvinvointivelkaa, hän luonnehti ja kiitteli Laitilan talousarvion sisältävän ennaltaehkäiseviä, hyvinvointia tukevia toimia.

– Se on järkevää rahankäyttöä.

LAITILAN puolesta -ryhmän puheenvuorossa Janne Kuusisto toi julki epäilyn, että tuleva säästöohjelma uhkaa sulkea kylissä toimivia koulutaloja.

– Kouluverkkoon liittyviä kipeitäkin päätöksiä varmaan tehdään vielä tämän valtuustokauden aikana.

Hän toivoikin, että Laitila olisi edelläkävijä ja pitäisi kylienkin koulut elinvoimaisina.

– Laitila voisi erottua muista kunnista satsaamalla vaikeina aikoina nuoriin, koulutukseen ja sivistykseen sekä terveelliseen ja puhtaaseen oppimisympäristöön.

Puheessa kritisoitiin kaupungin tukevan eri tahoja epäreilusti: esimerkiksi vuositasolla urheilun yksittäiset investoinnit ovat suurempia kuin kaikki kulttuuriin tehtävät satsaukset.

KOKOOMUKSEN ryhmäpuheenvuorossa Heikki Peltola puhui siitä, miten tärkeää kaupungin on satsata yrityskenttään. Yhtenä konkreettisena asiana hän nosti esiin sen, että yritystontteja pitäisi olla nykyistä selkeästi enemmän keskeisillä ja halutuilla alueilla.

– Hyvin tärkeää on kehittää uusia ja nykyisiä yrityksiä nopeasti ja ratkaisukeskeisesti, niin sanotusti yhden luukun periaatteella.

Myös kokoomuksen katsauksessa nostettiin esiin Laitilan rajusti laskeva oppilasennuste.

– Säästetään seinistä, ei opetuksen laadusta, hän summasi ja huomautti yhä useamman lapsen ja nuoren olevan syrjäytymisvaarassa. Hän esitti ennaltaehkäiseviksi keinoiksi muun muassa laadukasta varhaiskasvatusta ja koulutusta, monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ja turvallista kaupunkiympäristöä.

KAKSIHENKISEN perussuomalaisten valtuustoryhmän Timo Rantanen nosti ryhmänsä puheenvuorossa esiin miten Laitilan väkiluku on kasvanut erityisesti ukrainalaisten ansiosta.

– Laitila tarvitsee lisää uusia asukkaita, jotta pystymme pitämään verotuksen matalana. Ensi vuosi on pahempi, kun valtionavut pienenevät. Kiitosta ryhmä antoi kaupungille muun muassa siitä, että kylissä toimivien koulutalojen kenttien sekä keskusta-alueen valaistukseen on panostettu.

KRISTILLISTEN ainoa valtuutettu Tiina Saari toi puheenvuorossaan esiin unelmansa nykyisen kouluverkon säilymisestä.

– Nykyisten koulutalojen soisi säilyvän. Ja kun Laitilaa markkinoidaan ulospäin, voisi se laa olla kaupunki, jossa lapset saavat mennä lähikouluunsa ja jossa nykyiset kyläkoulut säilytettäisiin. Arvostus kyläkoulujen historiaa ja ennen kaikkea tulevaisuutta kohtaan on tärkeää.

Saari uskoo myös, että tonttikauppa taajama-alueen ulkopuolella voisi tehdä kauppaansa.

– Jotta kylät saisivat pitää koulunsa ja kaupunki saisi lisää asukkaita, voisivat myös maanomistajat kylissä pohtia tonttipalasten myyntiä. Eivät kaikki halua asua keskustassa tai taajamassa, hän esitti.

LAITILAN toinen yhden valtuutetun ryhmä on Pro Vakka-Suomi ja sitä edustava Seppo Rinne jakoi pitämässään puheenvuorossa niin paljon risuja, että kysyi lopulta itsekin:

– Tuliko sitä sapiskaa jo riittävästi?

Rinne luonnehti talousarvion osoittavan, miten Laitilassa on pettänyt sekä harkintakyky että kyky kauaskantoiseen suunnitteluun.

– Tämä on sellainen hyvinvointiyhteiskunnan kasvattien budjetti, josta puuttuu todellisuudentaju, hän moitti.

Rinne nosti parissakin yhteydessä kokouksen aikana esiin huolensa laitilalaisten vanhusten hoivapalvelujen tasosta. Hän näkee kaupungin toimineen tavoilla, joiden vuoksi hoivapalveluja ajettiin alas jo ennen kuin hyvinvointialue Varha otti vanhuspalvelut vastuulleen.

TALOUSARVIOTA käsiteltäessä ryhmäpuheenvuorojen lisäksi yksittäiset valtuutetut pitivät henkilökohtaisia puheenvuoroja, ja niitä kuultiin kaikkiaan kymmenkunta. Varsinaisia muutosehdotuksia ei kuitenkaan tehty, osa ei liittynyt kuin viitaten varsinaiseen talousarvioon.

Talousarvio 2024

• Tuloveroprosentti: 8,1
• Verotulot: 17,6 miljoonaa euroa
• Valtionosuudet: noin 12 miljoonaa
• Tilikauden alijäämä: 1,1 miljoonaa euroa
• Investointimenot: 4,9 miljoonaa euroa
• Lainakanta: 27 miljoonaa
• Vuosikate: 2,6 miljoonaa euroa
• Poistot: 3,8 miljoonaa euroa
• Taseen kumulatiivinen ylijäämä: noin 8,8 miljoonaa euroa