Tautiruletti pyörii, mikä numero osuu kohdalle?

0

Syksy ja talvi on alkanut monessa perheessä tautisissa tunnelmissa. Nuhaa, yskää, kuumetta, kurkkukipua, väsymystä ja päänsärkyä. Kaikki nämä oireet täsmäävät suunnilleen jokaiseen tarjolla olevaan pikkupaholaiseen, jotka ovat kautta historian vaanineet ruuhkavuosien uuvuttamia vanhempia niin kaupoissa, kouluissa, päiväkodeissa kuin harrastuksissakin. Koronapandemian jälkeen suhtautuminen vuotaviin neniin ja yskänpuuskiin on kuitenkin muuttunut.

Suurimmaksi osaksi tämä on hyvä. Toivottavasti mahdollisimman moni niistä, jotka aiemmin aamulla lääkitsivät lapsensa päiväkoti- tai koulukuntoiseksi, jäävätkin kotiin lasta hoitamaan. Kääntöpuoli on se, että tunnollisille ihmisille uusi tiukempi suhtautuminen aiheuttaa exponentaalista harmaantumista. Milloin on syytä vetää hätäjarrusta, peruuttaa kaikki menot seuraavan viikon ajalta ja linnoittautua kotinsa kellariin mustaviinimarjamehun ja nenäsuihkeiden kanssa?

Korona-pandemia on saanut myös ainakin allekirjoittaneen pohtimaan entistä enemmän taudinaiheuttajan henkilöllisyyttä. Onko tämä nyt influenssaa, koronaa, RS-virus vai kenties joku vähemmän kuuluisa ja joskin yhtä raivostuttava flunssapöpö? Oireita googlettamalla ei pääse pätemään oman elämänsä Tohtori Housena, sillä kaikki flunssaoireet täsmäävät tai vähitään voivat täsmätä kaikkiin viruksiin. Tähän tiedontuskaan ovat markkinatalouden rattaat pyöräyttäneet useammankin kotitestin. Koronan lisäksi kotona voi nyt yhyttää niin influenssan kuin RS-viruksenkin.

Kokonaan toinen kysymys on se, mitä tällä tiedolla pitäisi tehdä. Mitä hyötyä on kuumeilevan lapsen vanhemmalle siitä tiedosta, että lapsi sairastaa RS-virusta tai koronaa? Hoito on nimittäin sama riippumatta siitä, mikä virus lapsen elimistössä jyllää: lepoa, juomista ja tarvittaessa kuumetta alentavaa lääkettä. Kouluun tai päiväkotiin voi mennä yhden kuumeettoman päivän jälkeen riippumatta taudin aiheuttajasta. Jokainen virus voi olla myös riskiryhmille potentiaalinen riski, joten siihenkään pähkäilyyn testitulos ei tarjoa helpotusta.

Lisäksi testien herkkyydet yksilön testaamisessa ovat niin alhaiset, että tulos voi yhtä hyvin olla vääräkin. Koronatestin negatiivinen tulos voi olla oikeasti positiivinen, minkä moni jo tietääkin. Auttaako negatiivinen tulos siis mitään, jos kuitenkin täytyy ottaa huomioon se, että tulos voi olla positiivinenkin.

Kun lapseni tänä syksynä sairastui, nämä ajatukset pyörivät mielessäni. Onneksi hänen kuumeensa lähti levolla laskuun, eikä lapsi joutunut olemaan koko viikkoa pois koulusta. Tautiruletti oli tarjonnut meille jonkun numeron, mutta tänäkään päivänä en onnekseni tiedä, mikä se oli eikä sillä toisaalta ole mitään väliäkään.

Lopulta ruletti pyöräytti meille samassa kuussa myös sen pelätyimmän mustaakin mustemman numeron: vatsataudin. Sen rinnalla aikaisempi kuumetauti kalpeni hetkessä.

Kirjoittaja Laitilan Sanomien toimittaja, joka muiden kaltaistensa tavoin istuu joka päivä arvaamattoman rulettipöydän ääressä.